Ruusunen vetää Fingridiä uuteen suuntaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Kantaverkkoyhtiö Fingridin uusi toimitusjohtaja Jukka Ruusunen osaa optimoida. Fingridissä pitää optimoida investoinnit, jotka väistämättä kasvavat.
Vielä muutama vuosi sitten aniharva edes tiesi, mikä Fingrid on. Yhtäkkiä se kuitenkin joutui ankaran julkisen ryöpytyksen kohteeksi, kun sähkönsiirron kantaverkosta ja koko maan sähköjärjestelmän toiminnasta vastaava yhtiö asettui vastustamaan kohukaapelia Venäjältä Suomeen.

Jukka Ruususen edeltäjä, vuodenvaihteessa toimitusjohtajan paikalta eläkkeelle jäänyt Timo Toivonen joutui lujille.

Vanhan polven sähkömies ei viihtynyt kameroiden edessä eikä peitellyt kiukkuaan, kun venäläisten liikemiesten kaapelihankkeesta hurmaantuneet leimasivat verkon käyttövarmuutta puolustavan Fingridin suurten tuottajien kätyriksi.

Pahin kohu meni ohi ennen kuin Jukka Ruusunen aloitti toimitusjohtajana. Hän näkee hälyssä yhtiön kannalta jotain hyvääkin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Muutos pitää kääntää positiiviseksi, ainakin meistä ollaan nyt kiinnostuneita, sanoo Ruusunen ja lupaa yhtiön aktivoituvan myös julkisuuteen päin.

Aiemmin Fingrid on keskittynyt asiakkaisiinsa eli sähkön suurtuottajiin ja kuluttajiin sekä jakeluyhtiöihin. Näillä ei ole Fingridin toiminnasta ollut valittamista.

Fortumissa Ruusunen oli kehitysjohtaja, jonka vastuulla oli muun muassa voimaloiden käytön optimointi. Siihen Ruususella oli erinomaiset valmiudet jo pitkältä akateemiselta uraltaan.

Vuonna 1991 hän teki väitöskirjansa Teknillisessä korkeakoulussa peliteoriasta, jonka kehittäjä John Nash sai talouden Nobel-palkinnon ja pääsi myös Kaunis mieli -menestyselokuvan aiheeksi.

– Vaimo sanoi sen elokuvan jälkeen, että kyllä minä nyt sinua ymmärrän, nauraa Ruusunen.

Ruusunen on edelleen dosentti sekä Kauppakorkeakoulussa että TKK:ssa.

Fingridissä iso optimointitehtävä on mitoittaa oikein väistämättä kasvavat investoinnit. Nykyinen noin 40 miljoonan euron vuotuinen investointitaso nousee sadan miljoonan euron nurkille. Se tarkoittaa myös kymmenen vuotta halventuneiden kantaverkkomaksujen kääntymistä nousuun.

Koska asiakkaat maksavat kulut, ei monopoliasemassa olevan kantaverkkoyhtiön pidä investoida myöskään liikaa, vaan sopivasti. Tärkeintä on verkon käyttövarmuus.

Fingrid tekee jo teknisiä laskelmia siitä, millaisia verkon vahvistuksia ja varavoimainvestointeja pitää tehdä, jos Suomeen syntyy kuudes ydinvoimala.

– Kaikkiaan satojen miljoonien investoinnit ovat silloin tarpeen. Laskentaperiaatteet näissä ovat ihan samat kuin oli Venäjän kaapelinkin käsittelyssä, vakuuttaa Ruusunen.

Ruususen mielestä Euroopan poliitikkojenkin pitäisi pelata avoimin kortein silloin, kun he päättävät esimerkiksi tiukoista päästövähennystavoitteista Kioto-kauden jälkeen.

– Olisi hyvä sanoa, että jos näin päätetään, tämä tarkoittaa sitä, että sähkön hinta nousee. Tämä on sama asia kuin päästökaupasta päätettäessä. Silloin unohdettiin kertoa kansalaisille, että sen takia sähkön hinta nousee, sanoo Ruusunen.

Fingridille ja muille Pohjolan kantaverkkoyhtiöille on luvassa massiivisia johtotöitä, jos uudet päästötavoitteet hävittävät Suomesta joustavan hiililauhdekapasiteetin. Se tasaa nykyisin kuivien ja märkien vuosien eroja sähkön tuotannossa.

– Silloin strategiana täytyy olla rakentaa jumalattomasti johtoja Pohjolasta Eurooppaan, jossa lauhdevoimaa on paljon, sanoo Ruusunen.

Fingrid on osakkaana Pohjolan sähköpörssissä Nord Poolissa. Ruusunen ei ymmärrä valitusta siitä, että Nord Pool toimii vain norjalaisten ehdoilla eikä spot-sähkön tuntikauppa sovi suomalaisille lauhdevoiman tuottajille.

– Eivät norjalaiset ole keksineet taloustiedettä, puolustaa Ruusunen kaikilla hyödykemarkkinoilla toimivaa marginaalihinnoittelua.

– Tarjoa lauhdevoimalan spot-sähköä nollalla eurolla, mikä varmistaa, että se menee kaupaksi, ja voimala käy koko viikon. Viikon alussa suojaa viikkofutuurilla, niin tiedät myös hinnan, mitä koko viikon saat. On osattava yhdistää fyysinen markkina ja finanssimarkkina toisiinsa, opastaa Ruusunen niitä, joiden mielestä pörssi ei sovi hitaasti käynnistyvien lauhdevoimaloiden sähkökauppaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    2. 2

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    3. 3

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    4. 4

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    5. 5

      Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Inkeroinen jättää tehtävänsä

    6. 6

      Metson väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Eeva Sipilä

    7. 7

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    8. 8

      Amazon keksi kassattoman myymälän  –  perustuu kameroihin, sensoreihin ja tekoälyyn

    9. 9

      Ilmarinen: Työntekijämäärät vahvassa kasvussa – myös Pohjois-Suomessa

    10. 10

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    3. 3

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    4. 4

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    7. 7

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    8. 8

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    9. 9

      Metson väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Eeva Sipilä

    10. 10

      Yle: Helsingin telakka saamassa uuden omistajan Kroatiasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    6. 6

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    7. 7

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    8. 8

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    9. 9

      93 neliön vuokra-asunnossa asunut pariskunta väitti yhtäkkiä asunnon olevan 38,5 neliötä pienempi

    10. 10

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    11. Näytä lisää