Työ ottaa hatkat Suomesta

Julkaistu: , Päivitetty:

Työpaikkapako on globalisaatiokeskustelun vakioaihe, josta kukaan ei oikeastaan paljon tiedä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa maanantaina ensimmäisen tutkimuksen Suomen työpaikkapaosta. Eniten työtä maailmalle vienyt ala on helppo arvata. Yllättävää sen sijaan voi olla, mihin työpaikat ovat päätyneet.
Kansainvälistyneet yritykset ostavat ja myyvät liiketoimintoja jatkuvasti ja sopeuttavat tuotantoa. Tästä sopasta yksiselitteinen työpaikkapako on hankala eroteltava, ellei yritys itse kerro töitten siirtymisestä ulkomaayksikköön tai korvaamisesta ulkomaisella alihankinnalla  

Suomen ensimmäisen työpaikkapakotutkimuksen maanantaina julkistava Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kysyi asiasta 650 yritykseltä. Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön mukaan tutkimus kertoo tuotantosiirtojen motiiveista, lähitulevaisuuden kehityksestä ja Suomen toimintojen muutosten vaikutusta työvoimakysyntään eri koulutusasteilla.

Ruotsissa tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan sikäläiset teollisuuden tuotantosiirrot etenkin itäiseen Keski-Eurooppaan ovat heikentäneet keskiasteen koulutuksen saaneiden kysyntää.

Ali-Yrkkö ei Etlan kyselytutkimuksen tuloksista etukäteen hiisku, mutta jotakin voi arvuutella ennakkoon. Suomalainen työpaikkapako on ehkä ollut ruotsalaista vähäisempaa. Innovaatioympäristö on ainakin ollut ruotsalaista tanakampi ja tutkimusyhteistyö yritysten ja tutkimuslaitosten kesken vahvempaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Suurimman siirtäjän voi nimetä tutkimustulosta näkemättäkin. Se on sähkö- ja elektroniikkateollisuus.

Suomalaisen elektroniikkaklusterin alihankintatuotannosta on poistunut reippaasti työpaikkoja maailmalle niistä yrityksistä, jotka siirtyivät ensin ulkomaiseen omistukseen. Kotimaisista yrityksistä avoimesti työpaikkapakoa ovat liputtaneet muun muassa Salcomp, Efore ja Aspocomp.

Toimialan pääyhtiön Nokian työllisyys kotimaassa on vuosituhannen alun taantumanotkahduksen jälkeen pysynyt varsin vakaana ja sen verkkoliikennetoiminnan fuusion vaikutus kotimaan työpaikkoihin näkyy vasta tuonnempana. Yllättävän vähän tällä vuosituhannella on vähentynyt myös esimerkiksi Elcoteqin tai Perloksen kotimainen työvoima.

Jo muutaman vuoden ajan Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuus on työllistänyt enemmän ihmisiä maailmalla kuin kotimaassa.

Kotimainen työvoima hupeni myös kone- ja metallituoteteollisuudessa samaan aikaan lähes 10 000 henkeä. Nyt ala on kotimaassakin huippuvauhdissa, työllistää taas ja kärsii pulaa ammattityövoimasta, vaikka ikäluokkamuutos on vasta alkamassa.

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Martti Mäkinen sanoo, että tästedes Suomen metalliteollisuudesta lähtee eläkkeelle 4 000–5 000 ihmistä joka vuosi ja koulutusputkesta tulevaa ammattiväkeä on 1 000–1 500 henkeä vähemmän.

Alan yritysten investointitaso kotimaassa on ollut jo jonkin aikaa pelottavan alhainen, mutta tuolla työvoimanäkymällä se ei erityisen kova voi ollakaan. Tulevaisuuskin on tuottavuuden kasvun varassa.
Metsäteollisuudenkin työvoima on jatkuvan tehostuksen vuoksi ollut tasaisessa laskussa. On silti vaikea arvioida, missä määrin kotimaista työvoimaa on korvattu ulkomaisella tuotannolla.
 
Helsingin kauppakorkeakoulun professori Raimo Lovio sanoo, että teollisuuden globalisaatioprosessi on viime ajat kulkenut kahta reittiä.  Teollisuusmaissa yrityskaupat keskittävät ja kehittyvissä maissa uusinvestoinnit laajentavat tuotantoa. Sen rinnalla kulkee toinen kehityskuvio. Isot yritykset vähentävät massatuotantoa ja ulkoistavat yhä kattavampia osatoimituksia alihankkijoilleen.

Lovio on tehnyt Etlalle tutkimuksen vuosien 2001–2005 työvoimamuutoksista parissakymmenessä suuressa suomalaisyrityksessä. Näissä henkilöstön yhteismäärä kasvoi ulkomailla lähes 38 000 ihmisellä ja väheni kotimaassa yli 26 500 henkeä. Nämäkin luvut korkeintaan vihjaavat työpaikkapaosta.

Suurin työvoiman lisääjä ulkomailla oli perinteisen kotimarkkinateollisuuden ryhmä ja suurin vähentäjä kotimaassa metalli- ja konepajateollisuus.
Lovion tutkimuksen mukaan Suomessa tehdyillä yrityskaupoilla suuret yritykset myivät nettona palkkalistoiltaan 23 500 ihmistä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    3. 3

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    4. 4

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    5. 5

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    6. 6

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    7. 7

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    8. 8

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    9. 9

      Tässä työpaikassa pitää ehdottaa palkankorotusta ensin kaverille

    10. 10

      Osakekauppa Tukholmassa on helpompaa kuin takavuosina – valuutta ja verotus mietityttävät piensijoittajia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    3. 3

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    4. 4

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    5. 5

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    6. 6

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    7. 7

      Tanskan TV2: H&M ja muut tunnetut vaatemerkit polttavat tonneittain uusia vaatteita

    8. 8

      Ophelia-myrsky rantautui Irlantiin – lentoyhtiöt peruvat lentojaan

    9. 9

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    10. 10

      Kuparin hinta kohosi yli 7 000 dollarin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    3. 3

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    4. 4

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää