Järeä vuorineuvos luotsaa tietoaloja

Julkaistu: , Päivitetty:

Teknologiateollisuuden uusi puheenjohtaja Ole Johansson ei ole järeä olemukseltaan vaan teoiltaan ja painoarvoltaan.
190:tä jäsenyritystään edustava Tietoalojen liitto siirtyi marraskuun alussa osaksi Teknologiateollisuus ry:tä.

Sen puheenjohtajaksi ensi vuoden alusta lähtien valittiin puolestaan Wärtsilän konsernijohtaja, vuorineuvos Ole Johansson. Edellinen puheenjohtaja, TietoEnatorin toimitusjohtajuudesta eläkkeelle jäänyt Matti Lehti edusti Johanssoniin verrattuna virtuaalimpaa todellisuutta, mutta Johanssonin mukaan ero ei ole dramaattinen.

- Meillä täällä järeässäkin teollisuudessa tilanne on uusi. Perinteiset ja uudet alat lähentyvät koko ajan toisiaan. Wärtsilän liikevaihdostakin yli 40 prosenttia tulee palveluista, ja asiakkaista suurin osa on Suomen ulkopuolelta, Johansson selvittää.

Wärtsilä onkin hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuusjätti on onnistunut lukemaan oikein ajan merkkejä ja muuttumaan mukana. Haastattelupäivänä yrityksellä oli ylimääräinen yhtiökokous ylimääräisen osingonjaon merkeissä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Vaikka eri alat lähestyvät palveluvetoisuuden ja yhä suuremman tietotekniikkaan nojautumisen myötä toisiaan, jotain sentään muuttuu, kun Tietoalat siirtyy Teknologiateollisuuteen. Esimerkiksi tilastointia on uudistettava – tällä hetkellä tietoalat eivät näy esimerkiksi Teknologiateollisuuden vientitilastoissa.

– Sitä täytyy uudistaa. Jotta voimme ajaa koko alan etuja, meillä täytyy olla tarkat tiedot siitä.

Se tiedetään, että tietoalojen osuus viennistä kasvaa. Tosin osa tästä on vaikeasti tilastoitavaa palveluvientiä.

Yhteistä aloille ovat haasteet, joista kumpuavat liiton toiminnan keskeiset painopisteet.

– Painopistealueisiin ei yhdistymisen jälkeen tarvitse tulla muutoksia. Edelleenkin huoli osaajien saatavuudesta sekä maan kilpailukyvyn säilyttämisestä ovat keskeisiä, Johansson huomauttaa.

Koulutuksen tärkeydestä pitää Johanssonin mukaan jatkuvasti muistuttaa. Hän sanoo, että toisen asteen koulutus on tärkeää, mutta puhuu erityisen painokkaasti akateemisesta koulutuksesta.

– Akateemisella koulutuksella luodaan pohjaa innovaatioille, hän perustelee.

Innovaatiot syntyvät hänen mukaansa parhaiten siellä, missä ihmiset kohtaavat.

– Meillä on teknologiateollisuudessa vahvat yhteistyön perinteet, jotka ovat vielä vahvistuneet Antti Herlinin puheenjohtajuuskaudella. It-ala puhuu verkottumisesta, mutta kyse on samasta asiasta.

Jotta voisi verkottua, pitää olla kykyä liikkua maailmalla ja osata solmia kontakteja.

– Kielitaito on erittäin tärkeä, Johansson sanoo.

– Erilaisten kilpailukykymittareiden mukaan Suomen kilpailukyky on hyvä. Tähänastinen tilanne on pohjautunut pitkälti väestön hyvään koulutustasoon. Mutta se ei vielä yksin riitä, vaan innovatiivisuus syntyy huippuosaamisesta.

Mutta kun kilpailukykymittareita perkaa tarkemmin, Suomi erottuu myös toisin. World Economic Forumin mukaan Suomi on jatkuvasti yksi maailman kilpailukykyisempiä maita. Silti palkkojen joustavuudessa Suomi on 125 tutkitun maan joukossa sijalla 123.

– Joustamattomuus on kyllä oikeampi sana. Palkkojen joustavuus on yksi kilpailukyvyn keskeisistä elementeistä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Silloin ei kilpailla saksalaisia tai ruotsalaisia vastaan, vaan selvästi alhaisemman kustannustason maita vastaan.

Johansson uskoo, että tulevaisuudessa palkatkin ovat yhä yksilöllisempiä.

– Nythän työehtosopimukset ja keskitetty tulopoliittinen ratkaisu määrittävät niin ison osan palkasta, ettei teollisuudella ole varaa rakentaa joustoja sen päälle. Me haluamme, että palkkaa voisi tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän henkilökohtaisen kannustamisen välineenä.

Kaiken kaikkiaan Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka puheenjohtajaksi Kone Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin siirtyy ensi vuoden alussa Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajan paikalta, ajaa voimakkaasti paikallista sopimista eli esimerkiksi palkoista ja työajoista sopimista yrityksissä tai ainakin lähempänä yritystasoa.

– Välilliset työvoimakustannukset on saatava kuriin ja työrauha turvattua, Johansson jatkaa toivelistaa.

– Viime vuonna teollisuudessa oli 119 lakkoa, joista suurin osa laittomia. Taloudelliset menetykset ovat valtavia puhumattakaan luottamustappioista.

Tietoalojen liittoa luotsaava Johansson hämmästyy tapansa mukaan hillitysti kysymystä hänen omasta suhtautumisestaan tietotekniikkaan.

– Se on niin normaali osa elämää nykyään, ettei sitä tule edes ajatelleeksi. En ole intohimoinen surffaaja, mutta sähköposti on aina taskussa, hän vastaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    2. 2

      Viro korotti alkoholi­veroa ja viinaralli siirtyi Latviaan – Tulli: Kyllä sitä jouset pohjassa tuodaan

    3. 3

      Matkahuollossa ”kiusallinen” häiriö – syyksi epäillään Black Fridayn ruuhkaa

    4. 4

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    5. 5

      Suomalaiset hyönteisleivät nousivat uutisiin BBC:llä

    6. 6

      Rakennuslehti: Uudisasunnon hinta pomppasi 55 000 euroa – ”kasinopeli” nostaa nyt asuntojen hintoja

    7. 7

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    8. 8

      Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

    9. 9

      Skodaa oli päästö­manipuloitu, ostaja vaati 17 000 euron hinnan­alennusta – Viranomainen: Arvon alentumisesta ei näyttöä

    10. 10

      Työkokeilu: Riitta, 53, teki raskasta työtä ”aidossa kaupan ympäristössä” – 9 euroa per päivä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    2. 2

      Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

    3. 3

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    4. 4

      Työkokeilu: Riitta, 53, teki raskasta työtä ”aidossa kaupan ympäristössä” – 9 euroa per päivä

    5. 5

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    6. 6

      Viro korotti alkoholi­veroa ja viinaralli siirtyi Latviaan – Tulli: Kyllä sitä jouset pohjassa tuodaan

    7. 7

      Rakennuslehti: Uudisasunnon hinta pomppasi 55 000 euroa – ”kasinopeli” nostaa nyt asuntojen hintoja

    8. 8

      Skodaa oli päästö­manipuloitu, ostaja vaati 17 000 euron hinnan­alennusta – Viranomainen: Arvon alentumisesta ei näyttöä

    9. 9

      TS: Kerrostalo vajosi Turussa 10 senttiä – Kojamo purkaa rakennuksen

    10. 10

      Ajatushautomo: Brittien elintasoa uhkaa pisin heikkeneminen 60 vuoteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    3. 3

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    4. 4

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    9. 9

      Ilkka, 62, nostaa eläkettä ja käy kokopäivätöissä – ”Kyllä tässä pääsee voitolle”

    10. 10

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    11. Näytä lisää