Tuuliviiripolitikointi vaarantaa asiakkaan aseman

Julkaistu: , Päivitetty:

DNA Finlandin omistajayhtiöt ovat julkaisseet puheenvuoron koskien operaattorien vilkkaana vellovaa yhdysliikennemaksukeskustelua. Omistajat pelkäävät, että asiakas unohtuu tuuliviiripolitikoinnin tuiverruksessa.


Puheenvuoro on alla kokonaisuudessaan:

Asiakas vaarassa unohtua telesektorin tuuliviiripolitikoinnissa

Operaattorit Elisa ja TeliaSonera ovat viime kuukausina ottaneet voimallisesti kantaa mobiilioperaattoreiden väliseen yhdysliikennehinnoitteluun. Kannanotoissaan nämä yhtiöt ovat pitäneet yhdysliikennehintojen tasoeroja subventiona ja kilpailua vääristävänä tekijänä sekä vaatineet nopeaa siirtymistä tasahinnoitteluun.

DNA:n suurimpina omistajina haluamme tuoda tähän keskusteluun mukaan faktoja ja historiatietoa, jotka ovat oleellisia tämän kokonaisuuden ymmärtämiseksi ja objektiivisen kannan muodostamiseksi.

Valtion teleoperaattori Posti- ja Telelaitos (nykyinen TeliaSonera) kasvatti nopeasti 90-luvun alussa mobiilioperaattoritoimintansa kannattavaksi ja kukoistukseen täysin poikkeuksellisen lainsäädännön turvin. Suomen lainsäädäntö antoi tällöin mobiilioperaattorille yksinoikeuden määrittää lankaliittymästä mobiililiittymään suuntautuneen puhelun hinnan. Samasta lainsäädännöstä pääsi luonnollisesti nauttimaan myös Elisa vuodesta 1992 lähtien, jolloin Radiolinja aloitti kaupallisen toimintansa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Me Finnet-ryhmän operaattorit ajoimme yli vuosikymmenen ajan lainsäädäntömuutosta, joka antaisi takaisin meille tämän lankaoperaattoreille normaalisti kuuluvan oikeuden - oikeuden ostaa mobiilioperaattorilta liikenteen terminointia ja hinnoitella lankaliittymästä mobiililiittymään suuntautuneet puhelut. Muutos toteutui pitkällisten ponnistelujen jälkeen vihdoin 2005 keväällä, vasta kun EU:kin huomautti asiasta. TeliaSoneran ja Elisan mobiilioperaattorit tienasivat ennen tätä muutosta satoja miljoonaa nettoyhdysliikennetuloa - köyhäinapua, vuosittain.

Sen lisäksi, että yllä kuvatulla lakipykäläkummajaisella tuettiin sen ajan mobiilioperaattoreita pitkään ja hartaasti, se myös aiheutti Suomessa puheliikenteen siirtymisen lankaverkoista mobiiliverkkoihin nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Juuri nämä kaksi tekijää saivat meidät perustamaan DNA:n vuonna 2000. DNA on nyt viiden vuoden kaupallisen toiminnan jälkeen saanut liiketoimintansa kannattavaksi ja verkkoonsa miljoona tilaajaa. Tämä DNA:n kasvu ja menestyminen ovat saaneet kilpailijat ärhäkkäästi ajamaan tasahinnan mahdollistavaa lainsäädäntömuutosta subventioon ja kilpailun vääristymiseen vedoten.

Valittaessaan useiden kymmenien miljoonien vuosittaisesta subventiosta DNA:lle Elisa ja TeliaSonera ja heidän puolestapuhujansa jättävät huomioimatta kilpailijoidemme vastaanottamat miltei kymmenkertaiset vuosittaiset "subventiot" lanka-mobiililiikenteestä.

Lisäksi DNA:n nykyisen lainsäädännön pohjalta esittämät kustannussuuntautuneet yhdysliikennehintaerot mobiilioperaattoreille ovat erittäin pienet, kun vertaamme niitä lankaoperaattoreiden ja mobiilioperaattoreiden välillä pitkään vallinneisiin eroihin. Lankaoperaattorin laskevan liikenteen yhdysliikennehinta on ollut 1,5 sentin tasolla viimeiset viisitoista vuotta. Mobiilioperaattoreiden yhdysliikenne-hinnat taas ovat tulleet 90-luvun noin 20 sentin tasolta nykyiselle keskimäärin kahdeksan sentin tasolle. Mutta vieläkin mobiiliverkkojen ja lankaverkkojen yhdysliikennehintaerot ovat moninkertaiset mobiilioperaattoreiden välisiin hintaeroihin nähden. Jos siis Elisa ja TeliaSonera ovat aidosti sitä mieltä, ettei kustannussuuntautuneisuutta tule huomioida enää yhdysliikennehinnassa DNA:n viiden vuoden toiminnan jälkeen, miksi se tulisi kuitenkin vielä yli viidentoista vuoden jälkeenkin huomioida mobiilioperaattoreiden ja lankaoperaattoreiden välillä?

Haluamme tuoda julki myös sen, että TeliaSonera pitää muilla markkinoilla, esimerkiksi Norjassa, joissa se toimii haastajana, tiukasti kiinni oikeudestaan hinnoitella yhdysliikenne kustannussuuntautuneesti ja selvästi korkeammalle kuin kilpailijansa. Samoin teki Elisa Suomen markkinoilla ennen Saunalahden ostoa. Kilpailijoidemme takki näyttää joustavasti kääntyvän toimintamaassa vallitsevan markkinatilanteen mukaan.

Yhteiskuntamme yleisen kehityksen kannalta on tuhoisaa, jos lainsäädäntömuutoksiin lähdetään mahtipontisen räyhäämisen ja osatotuuksiin vetoamisen pohjalta. Lakimuutokset johtaisivat väistämättä tilanteeseen, jonka on vaikea nähdä koituvan toimialan saati asiakkaan eduksi. Jos lainsäädäntöpohjaisiin muutoksiin kuitenkin päätetään lähteä, muutokset tulee saattaa voimaan riittävällä siirtymäajalla ja teknologianeutraalisti.

Tässä vaiheessa peräänkuulutamme kuitenkin asian kokonaisvaltaista tarkastelua ja toistamme DNA:n ja Finnetin toimitusjohtajien useaan otteeseen esiintuoman kannan: mobiilimarkkinoilla kilpailu pelaa nyt hienosti ja siitä hyötyvät kaikki suomalaiset. Jos kuitenkin nähdään, että tuetusti liiketoimintansa rakentaneet osapuolet voivat nyt lainsäädännöllisin keinoin lähteä savustamaan pienempiä kilpailijoitaan markkinoilta, toivoisimme, että ennen sitä meidän lisäksemme myös joku muu ajattelisi asiaa asiakkaan kannalta.

Risto Siivola
Toimitusjohtaja, Oulun Puhelin Oyj
Hallituksen puheenjohtaja, Finnet Oy

Arto Kaikkonen
Toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Puhelin Oyj
Hallituksen puheenjohtaja, DNA Finland Oy

Tapani Mikola
Viestintäneuvos
Toimitusjohtaja, Lännen Puhelin Oy
Hallituksen jäsen, DNA Finland Oy

Arto Herranen
Hallituksen puheenjohtaja, KPY Palvelut Oy
Hallituksen jäsen, Finnet Oy

Veikko Naire
Toimitusjohtaja, Satakunnan Puhelin Oy
Hallituksen jäsen, DNA Finland Oy

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    8. 8

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    9. 9

      Handelsblatt: RWE on kiinnostunut Uniperin osista

    10. 10

      Metso tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    8. 8

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    9. 9

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    10. 10

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää