Kaikki haluavat hyvän tyypin

Julkaistu: , Päivitetty:

Niko Palosuo on parin viikon ajan johtanut lääkeyhtiö Pfizerin viestintää. Uusi työtilaisuus aukesi, kuten monelle nykyään, hakematta. Hyvä maine ja toimivat verkostot ovat kullanarvoisia nyt, kun yritysten vaatimuslistat työnhakuilmoituksissa hirvittävät henkilöstöammattilaistakin.
Tamro-konsernin entinen viestintäpäällikkö Niko Palosuo, 37, on tottunut siihen, että erilaiset konsultit ja värvääjät soittelevat aika ajoin ja ehdottavat työpaikan vaihtamista. Yleensä yhteydenotot eivät ole juuri kiinnostaneet häntä, koska hän on ollut tyytyväinen työhönsä Tamrossa, eikä hänellä ole ollut mitään suunnitelmia vaihtaa yhtiötä vajaan kolmen vuoden rupeaman jälkeen.

Elokuun alussa yksi headhunter sai kuitenkin hänet pysähtymään. Tämä kyseli, oliko hän kiinnostunut lääkeyhtiö Pfizerin viestinnän johtamisesta. 
 

Työntekijän hakeminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa. Monet yritykset antavat etenkin asiantuntijoiden hakemisen mieluusti konsulttiyhtiöille. Näin ne pääsevät ensimmäisestä posti- ja soittelukierroksesta ja voivat keskittyä jo yhden seulan läpäisseihin henkilöihin. 

Työelämä on muuttunut vuosi vuodelta yhä vaativammaksi. Kansainvälistymisen takia suurin osa yrityksistä kaipaa joustavia kielitaitoisia moniosaajia. Korkeakouluneuvoja Riitta Ylätalo Kluuvin työvoimatoimistosta toteaa, että ammatillisten taitojen lisäksi usein vaaditaan myös kulttuurien tuntemusta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Kaikki haluavat hyvän tyypin. Yritysten vaatimukset ovat hurjat ja ilmoitusten adjektiivilista hirvittää ketä tahansa, toteaa henkilöstökonsultti Marko Saukko Psyconista.

Saukon mukaan yrityksiä pitää toisinaan toppuutella ja kertoa johdolle, ettei heidän vaatimuksensa täyttävää ihmistä ole olemassakaan. Kukaan ei ole täydellinen, ja työnantajienkin on tehtävä kompromisseja.

Internet-rektyrointimedia Monsterin markkinointipäällikkö Tiina Laisi kertoo, että paitsi viestintäväestä kiivasta taistelua käydään myös esimerkiksi kokeneista myyntihenkilöistä. Etenkin tekniikkaa osaavista myyntipäälliköistä on kova kysyntä.

Läheskään kaikilla aloilla tai kaikissa tehtävissä ei silti ole työnhakijan markkinat. Moni hyvin päteväkin ihminen joutuu tosissaan puurtamaan saadakseen töitä. 

Muodollinen pätevyys ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Sen sijaan usein kysytään soveltuvaa tutkintoa. Olennaista on, mitä henkilö osaa, ei niinkään se, mitä kautta osaaminen on tullut. 

Maineestaan kannattaa pitää huolta. Uraa voi auttaa yllättävästi, jos sinut tunnetaan asiasi osaavana ja hoitavana ihmisenä. Väkeä on myös syytä tuntea laajalti, sillä jostain värvääjätkin kohteensa keksivät. Joidenkin arvioiden mukaan peräti 80 prosenttia työpaikoista täytetään muuten kuin ilmoitusten kautta.

– Suuri määrä paikkoja täytetään tuttavien ja ystävien kautta, eli niitä ei välttämättä koskaan edes laiteta avoimiksi, sanoo Laisi.

Omaa näkyvyyttään voi lisätä ja kiinnostusta uuteen työpaikkaan osoittaa täyttämällä avoimia hakemuksia yritysten verkkosivuilla. Ne ovat tällöin valmiina, jos yritys tarvitsee hakijan kaltaista osaajaa. Vastaavasti työn etsijä voi laittaa verkossa toimivien rekrytoijien cv-pankkiin ansioluettelonsa odottamaan sopivaa tarvitsijaa.

Yksi mahdollisuus on, että hakija rekisteröityy jonkun rekrytoijan sivuille. Niillä on lomakkeita, joihin pitää täyttää tärkeimmät kriteerit, millaista paikkaa hakija etsii. Kun vaatimuksiin sopiva paikka tulee auki, hakija saa siitä sähköpostiinsa ilmoituksen ja voi toimia, jos työ kiinnostaa häntä.

Koska Palosuo oli lääkealalla tukkurin leivissä, hän tiesi jo aika paljon Pfizerista. Hän oli tavannut siellä toimivia henkilöitä ja piti näiden suhteesta yritykseen ja sen toimintaan.

– Pfizer on johtava lääkeyritys Suomessa ja maailmalla. Sillä on maailman suurimmat lääkealan tutkimus- ja tuotekehittelyresurssit. Kyllä tarjous houkutteli.

Palosuo ryhtyi silti selvittämään hakukoneiden ja tietopankkien avulla, mitä Pfizerista on kirjoitettu. 




– Ehkä toimittajataustani vaikuttaa siihen, että tahdon tietää, miten asiat oikeasti ovat.
Pfizerista ei löytynyt mitään sellaista, joka olisi nostanut karvat pystyyn.
 
Yrityksestä kannattaa ottaa selvää.
– Haastattelutilanteessa on olennaista, miten hyvin hakija on perehtynyt firmaan, johon pyrkii. Joukosta varmasti erottuu, jos on oikeasti paneutunut asiaan ja organisaatioon sekä yrityksen palveluihin ja tuotteisiin, toteaa Igglon varatoimitusjohtaja Matti Kasso, joka on vuoden aikana palkannut noin 60 asunnonvälittäjää.

Yritykseen paneutuminen vahvistaa Kasson mukaan myös hakijan päätöksiä.

– Rekrytointi on kahden kauppa. Siinä voi jompikumpi tai molemmat erehtyä. Mitä paremmin perehtyy, sitä todennäköisemmin valinta osuus oikeaan, sanoo Kasso.

Palosuon rekrytointiprosessissa tunnustelu alkoi siitä, onko mies Pfizerin tarvitsema henkilö ja toisaalta onko Pfizer sopiva yhtiö Palosuolle. Yhden päivän hän vietti erilaisissa soveltuvuustesteissä.
Kun konsultit oli vakuutettu, Palosuo pääsi yrityksen johdon juttusille. Hän neuvotteli paitsi Suomessa toimivan johdon, myös yhtiön Euroopan viestintäjohtajan ja yhdysvaltalaiskollegan kanssa.
Haastattelut eivät olleet yksipuolisia.

– Olen hyvin kriittinen. Viestintätehtävissä on se vaara, että joutuu toistelemaan markkinointiosaston viestiä. En halua tyhjänpuhujaksi.
Paitsi työhön liittyvät asiat, merkittävää oli myös, miten yhtiö suhtautuu perheeseen. Palosuolla on kolme lasta, josta nuorin on vasta kymmenen kuukautta.
– On olennaista, että työnantaja kunnioittaa perhettä. On valitettavan paljon perhevihamielisiä johtajia. Perheen olemassaolo on kuitenkin hyvin tärkeää, jotta kiireellisissäkin töissä pysyy täyspäisenä.

Nykyisillä työmarkkinoilla on hyvä tietää, mitä tahtoo. 
– Työnhakijan tulee tunnistaa vahvuutensa ja kiinnostuksensa ja osata markkinoida osaamistaan, Ylätalo sanoo.

Varsinaisen bisneksen ulkopuoliset asiat tai yrityksen valovoimaisuus voivat olla kaikkein tärkeimpiä kriteereitä työnhakijalle. 

– Tärkein on työnantajakuva, mutta myös mielenkiintoisella tehtäväsisällöllä on suuri merkitys, Saukko sanoo.

Ylätalon mielestä yritykset voisivat entistä enemmän panostaa näkyvyyteensä. Suuret yritykset tunnetaan, mutta moni pieni tai keskisuuri yritys voi jäädä huomioitta, jos esimerkiksi sen verkkosivut ovat suppeat tai aneemiset. Silti yritysten täytyy muistaa, että ulospäin annettu kuva ei saa olla irrallaan todellisuudesta. 

Toimitusjohtaja Ove Uljas joukkoineen sai Palosuon vakuuttuneeksi siitä, että Pfizer sopii hänen ajatus- ja arvomaailmaansa. Elokuun lopussa Palosuo allekirjoitti työehtosopimuksen. Hänen uusi tittelinsä on yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja.

Palosuo korostaa lääkeyhtiön yhteiskunnallista merkitystä maailmanlaajuisena terveydenhuollon kehittäjänä. Länsimaissa sen haasteena on väen vanheneminen.

Lähtöaikataulunsa Palosuo suunnitteli itse. Hän aloitti uudessa työpaikassaan lokakuun puolivälissä. Palosuo tahtoi aikaa järjestellä työnsä Tamrossa siten, että hänen seuraajansa on hyvä tulla töihin.

– Minulla ei ole mitään syytä lähteä ovet paukkuen eikä mielestäni se ylipäätään ole järkevää, koska hyvistä suhteista aiempiin työnantajiin on monesti etua myös tulevaisuudessa, toteaa Palosuo.


Outi Kokko
outi.kokko@sanoma.fi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      EU:lta 2,5 miljoonaa euroa tukea Anttilasta ja Stockmannilta irtisanotuille

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    5. 5

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    6. 6

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää