Tietotekniikka - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Netti ei avaudu vammaiselle

Kynnys Ry:n puheenjohtaja Kalle Könkkölä käyttää tietokoneessaan puolet tavallista pienempää näppäimistöä, ja erikoismallista sauvahiirtä. Suurimpia ongelmia netin käytössä on näkövammaisilla.

Kynnys Ry:n puheenjohtaja Kalle Könkkölä käyttää tietokoneessaan puolet tavallista pienempää näppäimistöä, ja erikoismallista sauvahiirtä. Suurimpia ongelmia netin käytössä on näkövammaisilla.

Julkaistu: 20.10.2006 10:04, Päivitetty 20.10.2006 10:13

Verkkosivujen käytettävyys on vammaisten kannalta surkea, vaikka käytettävyyden parantaminen ei paljoa vaatisi. Kun yhä useampi palvelu siirtyy verkkoon, voi vammaisuus tai jo näön heikkeneminen tiputtaa ihmisen palvelujen ulkopuolelle.

Internetin palvelujen käyttö voi nyt tuntua helpolta, mutta entäpä jos näkösi heikkenisi voimakkaasti sairauden tai vanhuuden vuoksi.

- Suurin osa graafisista sivuista ei kerta kaikkiaan avaudu näkövammaisten apuvälineillä. Sivut ovat kuvapohjaisia, eikä ruudunlukuohjelma, joka muuttaa tekstin puheeksi, pysty tulkitsemaan niistä mitään informaatiota, kertoo karun totuuden Sari Loijas, joka on Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri.

Loijas, joka on itse sokea, törmää ilmiöön jatkuvasti. Loijas puhuu käytettävyyden sijasta saavuttavuudesta, jolla hän tarkoittaa käytettävyyttä nimenomaan vammaisen ihmisen kannalta.

- Jos esimerkiksi haluaa lentää halvalla, ei se onnistu muuten kuin netin kautta. Varausjärjestelmät ovat kuitenkin erittäin huonosti saavutettavia. Itse en esimerkiksi voi varata hotellihuonetta tai lentolippua netin kautta, Loijas kertoo.

Suomessa on noin 80 000 eriasteisesti näkövammaista, ja määrän uskotaan kasvavan nopeasti kun väestö vanhenee. Samalla yhä useammat palvelut siirtyvät nettiin, ja suuri osa suomalaisista on vaarassa syrjäytyä. Ongelma voi olla hyvinkin vakava.

- Tiedän muutamia sokeita ihmisiä, jotka ovat joutuneet jäämään pois työstä pois sen takia, että yrityksen tietoverkon palveluita ei ole enää saatu toimimaan yhteen apuvälineiden kanssa, Loijas kertoo.

Näkövammaisten lisäksi ongelma koskee esimerkiksi liikuntavammaisia, jotka tarvitsevat erikoisnäppäimistöjä ja -hiiriä sekä riittävän helppokäyttöisiä nettisivuja. Ymmärtämisen vaikeuksista kärsivät henkilöt taas tarvitsisivat sivuja helpolla selkokielellä.

- Surullinen tosiasia on se, että valtaosa web-sivuista sisältää käytettävyyden esteitä, monesti vakavia sellaisia, sanoo Shadi Abou-Zahra, joka yrittää korjata ongelmaa yhdessä tärkeimmistä webin kehittäjäorganisaatioissa, W3C:ssä. Web Accessibility Initiative -hanke kehittää standardin tapaisia suuntaviivoja käytettävyyden parantamiseen.

Mitkä ovat web-sivujen tyypillisiä virheitä?

- Vaikka kuvien näyttäminen on selaimessa käännetty pois, käyttäjän pitäisi silti pystyä lukemaan ja ymmärtämään sisältöä. Kuvien sisältöä vastaavaa tietoa pitäisi löytyä kuvien paikalta. Samalla tavalla web-sivuja pitäisi pystyä käyttämään, vaikka CSS (cascading style sheets) tai JavaScript on käännetty pois päältä, Abou-Zahra opastaa.

Käytettävyyteen liittyy monia myyttejä. Abou-Zahra kertoo, että monet web-kehittäjät luulevat joutuvansa jonkinlaiseen valintatilanteeseen - näyttävät ja monipuoliset sivut tai käytettävät ja tylsät. Tästä ei suinkaan ole kyse.

Itse asiassa saavutettavuuden parantaminen voi tuoda merkittäviä hyötyjä. Se voi parantaa esimerkiksi mobiilikäyttöä, helpottaa sisällön kääntämistä muille kielille ja vähentää ylläpidon kustannuksia.

- Ruotsissa on Funka Nu -niminen yritys, joka on ottanut saavutettavuuden myyntivaltiksi, kertoo Kynnys ry:n puheenjohtaja Kalle Könkkölä. Kun vammaisetkin voivat käyttää nettisivuja, toimivat ne varmasti hyvin kaikille muillekin.

Tuoreimmat osastosta