Venäjällä voi tapahtua mitä tahansa

Julkaistu:

Venäjä täyttää kaoottisen yhteiskunnan tunnusmerkit. Yritys tarvitsee siellä riskinottokykyä ja oikeita ihmisiä, sanoo pitkään idänkauppaa tehnyt Peter Maksimow.


Venäjä-kuumeen riivaaman suomalaisjohtajan kannattaa muistaa, että Venäjä täyttää liian monia kaaoksessa olevan järjestelmän tunnusmerkkejä.

- Siksi siellä voi tapahtua mitä tahansa koska tahansa, sanoo nykyisin konsulttina toimiva idänkaupan konkari Peter Maksimow.

Kaoottisuuteen kuuluu muun muassa, että systeemin käyttäytymistä on mahdotonta ennustaa, jälkitilat ovat arvaamattomia samaan tapaan kuin vaikkapa maanjäristyksen jälkeen, pienetkin muutokset voivat muuttaa koko järjestelmää ja kaoottisen toimintaympäristön hallinta on mahdotonta.

Erilaisia kansantalouden kasvukäyriä tarkastelevan on syytä huomata, että kaoottisessa systeemissä lineaarisilla jatkumoilla on vain vähän merkitystä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Länsimaisiin yrityksiin Venäjän kaoottisuus heijastuu lähinnä budjetoinnin ja resurssien allokoinnin vaikeutena. Toimintaympäristön kaoottisuus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siinä toimiminen voisi olla yritykselle hyvinkin kannattava.

Yhteiskunnassa kaoottisuus on vahvimmillaan sodan aikana. Venäjä on käynyt terrorismin vastaista sotaansa jo yli kymmenen vuotta.

- Kaaos antaa aina vallankäyttäjälle tilaisuuden kiristää ruuvia, tiukentaa turvatoimia ja tinkiä demokratiasta, pohtii Maksimow.

Maksimow näkeekin kehityksen synkkänä maassa, jossa vallankäyttö on aina ollut absoluuttista, abstraktia ja ajoittain jopa absurdia!

- Tällä hetkellä näyttää, että Venäjä kulkee demokraattisin askelin kohti täydellistä epädemokratiaa, mikä muistuttaa erään toisen kunniansa palautusta hakeneen valtion tilannetta 1920-30-luvun Euroopassa.

Suomalaiselle Venäjän ymmärtäminen on vaikeaa siksi, että yhteiskuntien erot ovat syvällä ajattelumme juurissa. Erot konkretisoituvat yksittäisissä sanoissa ja käsitteissä. Monille venäläisille sanoille ei löydy kielestämme käännöstä olleenkaan.

Suomi on kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset ovat sitoutuneet noudattamaan lakeja ja asetuksia jo 1700-luvun puolivälistä alkaen. Venäjä puolestaan on enemmänkin klaaniyhteiskunta, jossa ihminen ei ole kansalainen, vaan ennen kaikkea ryhmän jäsen.

Konfliktitilanteessa klaanin etu ratkaisee, miten toimitaan.

Yksilöllisyyteen tottuneelle suomalaiselle on vaikea ymmärtää Venäjän kollektivistista käyttäytymiskulttuuria, joka liittyy klaaniyhteiskuntaan.

Kollektivistisessa yhteiskunnassa pieni ryhmä valvoo ja hallitsee. Lähipiirin suosiminen ei ole häpeä, vaan velvollisuus. Tällaisessa yhteiskunnassa tavat ja rituaalit ovat tärkeitä. Ihminen saa tehdä asiavirheitä, mutta ei tyylivirheitä.

Yritysten on tärkeä muistaa myös, että palvelukset pitää maksaa palveluksilla, mistä Venäjällä on kehittynyt pitkälle menevät alakulttuuri.

- Meillä nämä asiat sotketaan lahjuksiin. Venäjällä kyse voi olla siitä, että joku tekee palveluksen ja palvelus kuuluu maksaa palveluksella, avaa Maksimow.

Venäjän eurooppalainen yläkulttuuri saattaa hämätä suomalaisen tuntemaan samankaltaisuutta. Mutta samaan aikaan markkinatalouden ja käsittämättömän vaurauden kanssa Venäjällä vallitsee feodalismi, keräilytalous ja luontaistalous, joita suomalaisella ei ole minkäänlaisia edellytyksiä ymmärtää.

- Suomalaisen pitäisi tuntea näitä muiden todellisuuksien lainalaisuuksia ymmärtääkseen Venäjää, sanoo Maksimow.

Kommunismin kaatuminen on voinut saada monet ajattelemaan, että Venäjästä olisi tullut samanlainen markkinatalous kuin Suomesta. On kuitenkin monia asioita, jotka erottavat Venäjän normaalista markkinataloudesta.

- Siellä on muun muassa maanomistuskysymys ratkaisematta, muistuttaa Maksimow.

Markkinataloudesta Venäjän erottaa myös se, että pelisääntöjen tulkinta vaihtelee jatkuvasti.

- Se on varmasti yritysten kannalta vakavin ongelma, sanoo Maksimow.

Maksimow muistuttaa myös, että monilla suomalaisilla on väärä näkemys, että venäläiset olisivat pikkutarkkoja byrokraatteja, joille sopimusten pilkut olisivat tärkeitä. Tosiasiassa juuri suomalaisuus on kirjoitettua kulttuuria, mutta venäläisyys puhuttua.

- Suomalainen lukee sopimuksia aivan eri tavalla kuin venäläinen.

Venäläiset sopimukset ovatkin usein enemmän aiesopimuksia kuin ehdottomia sitoumuksia.

Venäjällä pelkkä toimialaosaaminen ei riitä. Maksimow sanoo, että 90-luvulla Suomessa tehtiin virhe uskoteltaessa, että Venäjällä toimiminen on ihan samanlaista kaupankäyntiä kuin kauppa muuallakin.

- Sitten rekrytointiin ihmisiä, joilla ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä ymmärtää Venäjän erityispiirteistä, jotka täytyy aina ja ehdottomasti ottaa huomioon, sanoo muun muassa Elopakin Venäjän-toiminnoissa pitkään työtä tehnyt Maksimow.

Suomessa sanotaan olevan runsaasti Venäjä-osaamista, mutta todellista Venäjä-ymmärrystä on tuskin nimeksikään.

Koska maan käänteet ovat yllättäviä, ovat myös riskit suuria. Venäjälle ei pitäisi myöskään lähettää ketä tahansa kepillä jäätä kokeilemaan.

- Asioiden pitää olla hyvin suunniteltu ja tekijöinä pitää olla oikeat ihmiset. Venäjän-strategian pitäisi aina olla yrityksen ykkösstrategia.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    4. 4

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    7. 7

      Metso tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    8. 8

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    9. 9

      Trainers’ House antoi tulosvaroituksen

    10. 10

      Suomalaisyhtiöt puuttuvat yhä NGM-pörssistä – ”Ei ole mennyt ihan suunnitellusti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää