Tauno Äijälä sauhuaa digitv:n loppukirissä

Julkaistu: , Päivitetty:

Liikenne- ja viestintäministeriön projektipäälliköllä Tauno Äijälällä on haastava tehtävä. Hänen pitäisi löytää elämää suuremmat argumentit siihen, miksi sellaisten talouksien pitäisi hankkia digisovitin, jotka eivät ole sitä vielä tehneet.
- Tässä pää sauhuaa, mutta kun asioita porukalla mietitään, ne lähtevät kyllä kuroutumaan, Liikenne- ja viestintäministeriön projektipäällikkö Tauno Äijälä sanoo.

Äijälän pää on sauhunnut helmikuusta lähtien jolloin ministeriö nimitti hänet projektipäälliköksi digitv:tä edistämään. Aiemmin hän on työskennellyt viestintä- ja johtotehtävissä muun muassa MTV:ssä ja Yleisradiossa.

- Maanpäällisessä verkossa mennään kevyesti tavoitteeseen, mutta kaapelissa pitää miettiä virkistäviä keinoja. Esimerkiksi digiboksin ja asennuksen sisältävä tarjous on otettu hyvin vastaan, sanoo Äijälä.

- Kun kaapelitaloudet näkevät parhaimmillaan jo nyt 100 kanavaa, ollaan sitä mieltä, että se kyllä riittää ja että boksi hankitaan vasta sitten, kun on tarve. Jos hankinta jää ensi vuoteen, kauppojen hyllyille ei mahdu 400 000 digiboksia, Äijälä sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

- Kaikkien tavoitteena on, että Suomi saadaan digitalisoiduksi vajaan vuoden aikana. Yritämme löytää tähän positiivisia keinoja. Olisi parempi, että hankinta tapahtuu tasaisesti niin, ettei tule piikkejä, Suomen Kaapelitelevisioliitto ry:n toimitusjohtaja Jyrki Ojala sanoo.

Jalkatyötä tarvitaan

Pääkaupunkiseudulla toimivan kaapelioperaattori Welhon liiketoimintajohtaja Anu Nissinen jakaa kaapelioperaattoreiden yleisen huolenaiheen digiboksien alhaisesta levinneisyydestä. Tosin yrityksen oma digiboksien myynti näyttää alkusyksystä lähteneen hyvin liikkeelle.

- Syyskuusta tuli myynnillisesti tämän vuoden ennätyskuukausi. Suurin osa boksien kaupasta kyllä tapahtuu kodinkoneliikkeissä, mutta jos sama myynnin kasvu on myös muilla alueilla, kasvanut myynti tarkoittaisi, että penetraatio kasvaa hyvin, Nissinen sanoo.

Nissinen näkee, että kaikkien osapuolten pitää tehdä jalkatyötä, tiedottamista, kampanjointia sekä kuluttajien aktivointia, jotta kaapelitaloudet siirtyisivät aktiivisemmin digiaikaan. Hän uskoo, että digiboksien käyttöönotto tulee kiihtymään.

Töitä riittää vielä ensi vuodeksi Vaikka joulukaupassa digiboksi onkin varmaan yksi suosikkiartikkeleista, Äijälä arvelee, että ensi vuoteen jää vielä paljon myytävää. Hänen mielestään tässä vaiheessa on kuitenkin parempi olla liian pessimistinen kuin liian optimistinen.

- Työni tarkoittaa yhteydenpitoa kaikkiin osapuoliin - niin maahantuojiin, kauppaan, ministeriöön kuin tv-yhtiöihin. Nyt rakennetaan vanhuksille neuvontahanketta, josta saa puhelinneuvontaa ja jossa vapaaehtoistyöntekijä käy paikan päällä, Äijälä sanoo.

Lapsenlapset olisivat parhaita auttajia uusissa tekniikoissa, mutta kaikilla ei niitä ole. Äijälä painottaa, että neuvontapalvelu rakennetaan turvalliseksi, sillä muuten vanhusten luona alkaisi todennäköisesti käydä erilaisia huijareita.

Taloyhtiöbokseissa olisi yhteinen ohjelma

Projektipäällikkö Äijälää työllistävät myös digiverkon katvealueet. Huolimatta siitä, että lähetysverkkoa parannetaan jatkuvasti, on edelleen alueita, joilla digitv ei näy. Toisin kuin analoginen televisio, joka näkyy tietyillä alueilla huonommin, digitelevisio on on/off. Se joko näkyy tai ei.

Kaapelitelevisioliitto on aloittanut laitetestauspalvelun, jolla laitteet saavat niin sanotun "cable ready" -hyväksynnän. Ojala pitää tätä yhtenä keinona vähentää epätietoisuutta kuluttajien keskuudessa.

- Kaikenlaista kuulee. Ettei olisi laitteita tai että kaapelistandardi on erilainen kuin antenniverkossa. Kaikki on saanut alkunsa väärinkäsityksestä, sillä myös kaapelissa on Suomessa käytössä dvb-standardi kuten antenniverkossakin, Ojala sanoo.

Väärä käsitys on Ojalan mukaan saanut alkunsa siitä, että muualla Euroopassa kaapeliverkoissa ei käytetä yleistä standardia, vaan mitä erilaisimpia suljettuja laitevalmistajakohtaisia järjestelmiä. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa kaapelivastaanottoon sopivia dvb-c-laitteita saa sekä kodinkoneliikkeistä että kaapelioperaattoreilta.

Ojala joutuu usein myös vastaamaan siihen, miksi kaapelitaloudet ylipäänsä tarvitsevat digiboksin, kun jakelu tapahtuu kaapelin kautta. Digitaalinen signaali olisi mahdollista muuttaa kaapeliverkossa analogiseen muotoon, mutta tällöin digitaalisuuden tuomat lisäpalvelut kuten digitaalinen ohjelmaopas jäisivät pois.

- Taloyhtiöissä olisi yksi keskitetty digiboksi merkitsisi sitä, että kaikki katsoisivat yhtä aikaa samaa kanavaa. Joka kanavalle tarvitaan oma virittimensä ja vuoden päästä kanavia on jo toistasataa, Ojala kuittaa.

Näin kansa ajetaan digiin

  • Ainoastaan digitaalisiin tv-lähetyksiin on aikaa enää 330 päivää.
  • Verkkopalveluyhtiö Digita auttaa laite- ja asennuspulmissa: www.digitv.fi.
  • Vapaaehtoiskouluttajia opastetaan auttamaan vanhuksia asennuksissa.
  • Digi-tv-viikolla 12.-18. helmikuuta digitv-tietoa jaetaan kaikissa medioissa.
  • Erityisesti kaapelitalouksia innostetaan muun muassa asennuksen sisältävin laitetarjouksin.
  • Kaapelitelevisioliitto jakaa "cable ready" -hyväksyntää laitteille.
  • Katvealueita peitetään lisälähettimin.
  • Tutkimusyhtiö Finnpanelin kesäkuun vaihteessa tehdyn tutkimuksen mukaan kaapelitalouksista 36 prosenttia pystyi seuraamaan digitaalisia tv-lähetyksiä, kun taas muista talouksista digisovittimen oli hankkinut 63 prosenttia. Erityyppisiä digisovittimia on 1 120 000 taloudessa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    9. 9

      Kiinan puoluekokous vaikuttaa myös valuuttakursseihin

    10. 10

      Epätoivoinen Australia yrittää pitää Toyotasta kiinni

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    3. 3

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    10. 10

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää