Taide tukeutuu markkinointiin

Julkaistu: , Päivitetty:

Kuvataiteilija Jani Leinonen haluaa tehdä itsestään koko kansan tunteman brändin. Avuksi hän on valjastanut markkinointitoimisto Bob Helsingin.
Yhteistyön alkurysäys on kuukauden päivät Helsingin Albertinkadulla toimiva taidesupermarket Pikasso. Jatkossa kumppanusten on tarkoitus miettiä yhdessä, mihin suuntaan ja millä keinoilla Jani Leinonen -brändiä pitäisi kehittää.

- On minulla galleristikin, Krista Mikkola, mutta galleria on taiteilijalle vähän vanhanaikainen konsepti. Markkinointitoimisto on innovatiivisempi ja luovempi ja keksii ratkaisuja olennaisempiin kysymyksiin kuin perinteinen galleristi, Leinonen latelee.

Brändistä tuli yleiskielen sana vasta joitakin vuosia sitten, mutta taidetta on brändätty aina. Taiteilijan brändi on määrännyt taiteen markkina-arvon.

- Maailma on täynnä yhdentekeviä paperilappusia, joissa tärkeintä on signeeraus. Vaatimatonkin luonnos nousee arvoonsa, jos sen nurkassa on Pablo Picasson tai Helene Schjerfbeckin signeeraus, toteaa kuvataiteilija Teemu Mäki.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Mäestä tämä on nurinkurista. Hänen mielestään taideteoksia arvioitaessa pitäisi unohtaa taiteilija, tämän henkilöhistoria ja julkilausutut tarkoitusperät.

- Teosta pitäisi tarkastella yksilönä ja avoimin silmin sekä kysyä, mitä tämä teos sanoo ja onko tästä mihinkään. Silloin katsoja ei anna oheispuheitten tai tekijän maineen hämätä itseään. Teoksesta irtoaa enemmän, elämys on suurempi, kokemus rikkaampi, oivallukset parempia ja vaikutus kestävämpi, Mäki sanoo.

Taloudellisen menestyksen kannalta brändinrakennus on taiteilijallekin järkevää, Mäki myöntää. Hänestä se vain tapahtuu huolestuttavan usein laadun kustannuksella.

- Jos taiteilija miettii imagoaan ja laskelmoi tällä tavalla, teosten laatu todennäköisesti kärsii, koska aikaa ja energiaa ei riitä niiden vakavaan tekemiseen.

Suomessa kuvataiteilijabrändit ovat harvassa. Teosmyynnistä saa Mäen mukaan elantonsa "kourallinen taiteilijoita". Hän ei näe siinä suurta ongelmaa.

- Hankala puoli on tietysti se, että taiteilijat ovat keskimääräisesti köyhiä. Myönteinen puoli taas on se, että he ovat aidosti riippumattomia siitä, mikä heidän imagonsa on tai mitä muut ajattelevat.

Kaupallisen ja epäkaupallisen taiteen rajanveto on Mäen mielestä periaatteen tasolla edelleen tärkeää. Kaupallista lähestymistapaa hän nimittää iskelmäteollisuusasenteeksi.

- Iskelmäteollisuudessahan pidetään järjettömänä ajatusta, että joku lauleskelisi jatkuvasti, vaikka se tuottaisi vuosi vuodelta tappiota. Tuote pyritään säätämään sellaiseksi, että sillä saisi liikevoittoa. Kannattavuus on olennainen reunaehto.




Epäkaupallisessa taiteessa ei Mäen mukaan tällaista reunaehtoa ole, vaan taiteilija työskentelee jostakin muusta syystä, jota voi nimittää esimerkiksi kutsumukseksi. Käytännössä kaupallisen ja epäkaupallisen taiteen rajanveto on Mäestäkin hankalaa eikä päde lopputuotteisiin.

- On paljon taidetta, joka on tehty kaupallisin motiivein, mutta jota kulutetaan ylevänä taiteena ja joka käsittelee ihmisen tärkeimpiä peruskysymyksiä. Voidaan esimerkiksi väittää, että suuri osa William Shakespearen tuotannosta ja monet lännenelokuvat ovat tällaisia. Se ei kuitenkaan poista periaatteellista eroa, Mäki linjaa.

Kuvataiteilija Katja Tukiaisen mielestä brändeillä ei taiteessa tarvitse olla mitään tekemistä kaupallisuuden kanssa. Hän määrittää taiteilijabrändin nimeksi, johon törmää usein ja jota arvostaa. Esimerkkinä hän nostaa esiin Riiko Sakkisen.

- On taiteilijoita, joilla on vahva brändi mutta jotka voivat silti olla yhteiskunnallisesti tiedostavia ja antaa sen näkyä teoksissaan, Tukiainen selittää.

Hän huomauttaa myös, etteivät kaikki taiteilijat voi elää apurahoilla.

- Ei ole mitenkään negatiivista, että pystyy elättämään itsensä taiteen tekemisellä. Se mahdollistaa jatkuvan työskentelyn, jolloin ei tarvitse esimerkiksi siivota tehdashallia ja kärsiä. Taloudellisesti kärsivän taiteilijan ajatus on vanhanaikainen, Tukiainen sanoo.

Päätäntävallan esimerkiksi taiteen sisällöstä kaikki kolme haluavat pitää taiteilijalla itsellään. Mäen mielestä ankkatauluistaan tunnettu Kaj Stenvall on hyvä esimerkki siitä, millaisia ongelmia brändäytyminen voi aiheuttaa.

- On ymmärrettävää, että jos taiteilija nousee yhtäkkiä suosituksi jollakin teemalla, siitä on vaikea luopua, koska hänen koko asemansa ja elämäntapansa perustuvat siihen ja sen menekkiin, Mäki sanoo.

- Sille tielle ei kannata lähteä, että ajattelee, että kun tuo työ myi hyvin, niin teenpä toisen samankaltaisen, täydentää Tukiainen.

Leinonen muistuttaa kuitenkin, etteivät taiteilijat ole koskaan rahasta kieltäytyneet.

- Aikojen alusta on tehty sitä, mistä on maksettu. Mesenaatit ostivat Leonardo Da Vincin töitä ja Andy Warhol teki muotokuvia tilaustöinä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    3. 3

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    4. 4

      Espanja laski kasvuennustettaan Katalonian kriisin aiheuttaman epävarmuuden takia

    5. 5

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    6. 6

      Tässä työpaikassa pitää ehdottaa palkankorotusta ensin kaverille

    7. 7

      Kuparin hinta kohosi yli 7 000 dollarin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen

    8. 8

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    9. 9

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    10. 10

      Tanskan TV2: H&M ja muut tunnetut vaatemerkit polttavat tonneittain uusia vaatteita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    3. 3

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    4. 4

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    5. 5

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    6. 6

      Tanskan TV2: H&M ja muut tunnetut vaatemerkit polttavat tonneittain uusia vaatteita

    7. 7

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    8. 8

      Tässä työpaikassa pitää ehdottaa palkankorotusta ensin kaverille

    9. 9

      Ophelia-myrsky rantautui Irlantiin – lentoyhtiöt peruvat lentojaan

    10. 10

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    3. 3

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    4. 4

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää