Intoa verkkosatsauksiin määräaikaisilla monopoleilla

Julkaistu: , Päivitetty:

Valtio voisi edistää teleyritysten intoa investoida viestintäverkkoihin antamalla uusien verkkojen rakentajille määräajaksi monopolioikeuden verkkonsa käyttöön. Myös verkkojen yhteisrakentamista voitaisiin edistää.
Näin esitteli liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ministeriön tulevaisuuskatsausta Finnet-liiton seminaarissa Vuokatissa tänään.

- Investointihalua ruokkiakseen lainsäätäjä voisi esimerkiksi keventää uusien verkkojen rakentajan velvollisuutta luovuttaa verkon kapasiteettia kilpailijoille, Pursiainen esittää.

- Oikeus verkon monopolikäyttöön toisi uusia tekniikoita nopeasti markkinoille ja nopeuttaisi verkkojen rakentamista. Mahdollisten haittojen minimoimiseksi luovutusvapaus voitaisiin antaa esimerkiksi vain määräajaksi, Pursiainen sanoo tiedotteessa.

Toinen mahdollisuus investoinneissa säästämiseen ja verkkojen ulottamiseen kannattavasti harvaan asutuille alueille olisi yhteisrakentaminen. Pursiainen muistutti, että vapaaehtoinen yhteistoiminta matkaviestinverkoissa on jo nyt mahdollista siellä, missä kilpailevia verkkoja ei synny kaupallisesti.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Yhteiskunnan kannalta on edullista, että televerkot ulottuvat haja-asutusalueillekin ja antavat niille mahdollisuuden kehittyä. Pursiaisen mukaan täysin yhtenäiseen hinta- ja palvelutasoon eri puolilla maata ei kuitenkaan päästä vaan kohtuulliset erot on hyväksyttävä.

- Valtion tuki on rajattava tiukasti tilanteisiin, joissa verkkoinfrastruktuuria ei missään tapauksessa rakenneta kaupallisesti tai se tulisi erittäin kalliiksi käyttäjille, Pursiainen sanoi.

Kohtalon kysymys

Kansliapäällikkö Pursiainen uskoo, että telealan liiketoiminta on piristymässä viime vuosikymmenen vaikeuksien jälkeen. Teleyritykset voivat varmistaa elinvoimansa uusien innovaatioiden, kumppanuuksien tai toiminnan laajentamisen kautta.

- Suurin mahdollisuus teleyritykselle on uusi arjen tietoyhteiskunta. Teleyrityksille on kohtalon kysymys, minkä roolin ne ottavat arjen tietoyhteiskunnassa, Pursiainen painotti.

- Esimerkiksi logistiikassa, liikenneturvallisuustyössä ja liikennepalveluissa otetaan laajasti käyttöön tietotekniikkaa ja viestintäpalveluita. Kokonainen suuri elinkeino ja ihmisten arki huutavat tietotekniikkaa ja viestintää avukseen.

Kuluttaja tarvitsee viranomaista

Myös kuluttajien huono kohtelu telemarkkinoilla oli kansliapäällikön puheen aiheena. Hänen mukaansa on osoittautunut, että kuluttajan etujen turvaamiseen tarvitaan viranomaisten toimia. Pursiainen toivoo, että muun muassa keväällä voimaan tulevat uudet kuluttajanormit saisivat teleyritykset näyttävästi kilpailemaan kuluttajansuojalla.

Pursiainen kiitteli Euroopan komission verkkovierailu-asetusehdotusta, jonka tavoitteena on alentaa matkapuheluhintoja EU:ssa. Hän toivoi, että yritykset pyrkisivät kohtuulliseen hinnoitteluun myös vapaaehtoista tietä.

- Jälleen kerran Suomessa neuvotellaan televerkkojen yhdysliikenteestä. Teleregulaattori on nyt järjestänyt taajuudet uudelleen tasapuolisella tavalla, jolloin erityisesti Finnet-yhtiöiden pitkäaikainen vaatimus on toteutunut. Nyt ala haluaa kuulla, että Finnet-yhtiöt osoittavat kohtuullisuutta ja tervettä järkeä vaatimuksissaan.

Vaarana heikkenevä laatu

Pursiainen kaipasi puheessaan keskustelua EU:n viestintäpolitiikan tulevaisuudesta.

- Euroopalla on periaatteessa kaksi suuntaa: joko kiinteytyvät tai hajautuvat telemarkkinat. Kiinteytyvillä markkinoilla on yhteiset säännöt ja kentälle jää muutamia vahvoja toimijoita. Hajautuvilla markkinoilla säännöt vaihtelevat ja pienemmillekin toimijoille on tilaa, Pursiainen kuvasi ministeriön mukaan.

Komissio ajaa viestintämarkkinoiden keskitettyä ohjausta, mikä voisi nopeuttaa yhteisön päätöksentekoa ja vahvistaa sisämarkkinoita. Tästä olisi etua erityisesti suurille teleyrityksille.

- Euroopan laita-alueilla kuten Suomessa vaarana on kuitenkin ainakin lyhyellä tähtäimellä viestintäpalveluiden kallistuminen ja laadun heikkeneminen, Pursiainen totesi. Hän puolustikin Suomen tähänastista linjaa, että yhteisölainsäädännön tulee olla tarpeeksi yleispiirteistä ja jättää kansallista liikkumavaraa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      ”Tekoäly kuin uusi sähkö” – Ministeri Lintilä: Kaksi vuotta sitten kukaan ei puhunut mitään

    4. 4

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      Radio Helsinki: Digelius-levykaupan Ilkka ”Emu” Lehtinen on kuollut

    7. 7

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    8. 8

      Kiinan öljyn tarve saattaa olla luultua suurempi

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää