Lisäystä 40 prosenttia - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Väkeä vähentävä Elisa nosti roimasti hallituspalkkioita

Entistä useammat yritykset ovat korottaneet tänä keväänä roimasti hallitusjäsenilleen maksamiaan palkkioita. Yksi reippaimmin palkkioitaan korottavista yrityksistä on teleyhtiö Elisa. Samaan aikaan yhtiö käy yt-neuvotteluja noin tuhannen työpaikan vähentämisestä.

4.4.2006 8:28

Elisa nosti viikko sitten hallitusjäsentensä palkkioita 40 prosenttia, mikä on selvästi keskivertoa enemmän.

Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtajan Jarmo Leppiniemen mukaan johdon palkkioiden korottaminen samaan aikaan, kun yhtiötä saneerataan, on aina huono viesti ulospäin.

Suoraan Elisan tilannetta hän ei kuitenkaan halua kommentoida.

– Se, että yhtiö ajautuu suureen saneeraukseen on yleensä merkki siitä, ettei yhtiön johto ole toiminut ajoissa. Hallituksen tai johdon palkkioiden korottaminen sellaisessa tilanteessa ei ole hyvä signaali yhteiskunnallisen tasapainon kannalta, Leppiniemi huomauttaa.

Elisasta ei haluta ottaa kantaa siihen, miten korotukset sopivat yhteen yt-neuvottelujen kanssa.

Isot osakkeenomistajat takana

Elisan korotusten takana ovat suurimpien osakkeenomistajien eli lähinnä islantilaisen suursijoittajan Thor Björgólfssonin vaatimukset.

Suuromistajat vaativat palkkioiden korottamista vertailtuaan Elisan palkkioita muihin yhtiöihin.

Elisan hallituksen nyt jo entinen puheenjohtaja Keijo Suila arvioi yhtiökokouksessa Elisan palkkioiden jäävän korotuksen jälkeenkin vielä hieman alle vertailuryhmän keskiarvon. Vertailussa otettiin huomioon yhtiöiden koko.

Taloussanomien selvityksen mukaan Elisan hallituspalkkiot nousivat kuitenkin jo samaan suuruusluokkaan kuin sitä itseään suuremman TeliaSoneran palkkiot.

Esimerkiksi Elisan kanssa samankokoisen Amer Sportsin hallituksen jäsenille puolestaan maksetaan reippaasti vähemmän.

Taloussanomien tekemän selvityksen mukaan reilusti yli puolet suuryrityksistä on nyt päättänyt palkita hallitusosaajiaan aiempaa avokätisemmin. Kovimmillaan palkkioita on nostettu yli sata prosenttia. Selvityksessä on mukana 30 liikevaihdoltaan suurinta pörssiyhtiötä.

Monissa yhtiöissä korotuksia on viime vuosina perusteltu sillä, että ulkomaisten jäsenten houkuttelu hallituksiin vaatii parempia palkkioita. Myös Huhtamäen ja Pöyryn ulkomaiset hallitusjäsenet arvioivat Taloussanomien haastattelussa (1.4.) palkkioiden olevan Suomessa vain puolet siitä mitä maailmalla maksetaan.

Voi käydä kuin optioille

Leppiniemi kuitenkin pelkää, että nyt tehtävien korotusten myötä hallituspalkkioille voi käydä samoin kuin optioille: ne riistäytyvät ajan myötä käsistä.

– On vaarana, että pienemmät kotimaassa toimivat yhtiöt pyrkivät nytkin jäljittelemään kansainvälisen tason yhtiöitä tarjoamiensa etujen osalta, vaikka niiden oma menestys on mikroskooppista luokkaa kansainvälisiin menestyjiin verrattuna, Leppiniemi toteaa.

Hänen mukaansa palkkioiden sopiva suuruus on täysin riippuvainen hallitustyön määrästä ja luonteesta.

Kun työtä ja vastuuta on paljon, siitä pitää Leppiniemen mukaan myös maksaa.

Kaikki hallitustyö ei kuitenkaan ole kokopäivätyötä.

– Sellaisille jäsenille, joiden rooli hallituksissa on lähinnä edustuksellinen, ei pitäisi maksaa lainkaan hallituspalkkioita vaan heidän pitäisi saada pääosa toimeentulostaan omalta työnantajaltaan, Leppiniemi korostaa.

Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että piensijoittajat ovat yhtiökokouksissa vastustaneet palkkioiden suuria kertakorotuksia.

Myös monet suursijoittajat ovat Leppiniemen mukaan korotuksia vastaan, mutta eivät muiden riippuvuuksiensa takia halua nostaa ääntä asiasta.

Sampo suurin korottaja

Suurimmat korotukset koko hallituksen palkkioihin tehdään tänä vuonna finanssiyhtiö Sammossa. Se nostaa palkkioita yli sata prosenttia.

Leppiniemi sanoo niin suurten kertakorotusten olevan harvoin perusteltuja, vaikka ei haluakaan ottaa kantaa suoraan Sammon tapaukseen.

Yleisenä perusteluna käytetty väittämä palkkioiden jäämisestä muista jälkeen ei ole hänestä hyvä syy. Iso jälkeenjääneisyys ei voi tulla äkillisenä yllätyksenä.

– Isot korotukset ovat hyväksyttäviä ainoastaan, jos hallituksen vastuu, työn määrä ja luonne ovat muuttuneet selkeästi, Leppiniemi toteaa.

Sammossa korotuksia perustellaan vertailulla muihin samankokoisiin yhtiöihin.

– Markkina-arvomme on kasvanut rajusti parin viime vuoden ajan. Katsoimme palkkioidemme olevan jäljessä esimerkiksi metsäyhtiöistä, jotka ovat Sampoa pienempiä markkina-arvoltaan, perustelee Sammon viestintäjohtaja Hannu Vuola.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?