Deloitte: suuryritykset pettyneitä ulkoistukseen

Julkaistu:

Monet maailman suurimmista organisaatioista, jotka omaksuivat nopeasti tietohallinnon ja liiketoimintaprosessien ulkoistamisen, ovat nyt vetämässä ulkoistettuja toimintojaan takaisin omaan yritykseen tai miettimässä ulkoistukselle vaihtoehtoja.
Yritykset ovat pettyneitä juuri niihin osa-alueisiin, joille ulkoistuksen odotettiin tuovan hyötyjä: kustannussäästöt jäävät selvästi odotettua pienemmiksi, arvoketjut monimutkaistuvat, liiketoiminnan joustavuus vähenee ja läpinäkyvyys heikkenee.

Näin kertoo Deloitte, jonka vasta julkaistu tutkimus "Calling a Change in the Outsourcing Market" pureutuu globaalien suuryritysten ulkoistuskokemuksiin. Tutkimuksen mukaan 70 prosentilla vastaajista on ollut merkittäviä negatiivisia kokemuksia ulkoistusprojekteista, ja nyt yritykset ovat entistä varovaisempia ulkoistuksen suhteen.

Piilokustannukset yllättivät

Neljännes tutkimukseen osallistuneista suuryrityksistä on vetänyt ulkoistetut funktiot takaisin omaan yritykseen, koska ne uskovat voivansa hoitaa tehtävät paremmin ja kustannustehokkaammin sisäisesti. Yli 40 prosenttia vastaajista ei nähnyt ulkoistuksen tuovan kustannushyötyjä.

57 prosenttia vastaajista maksoi ulkoistuksessa sellaisista palveluista lisälaskuja, joiden ne uskoivat kuuluvan ulkoistussopimukseen. Vajaa puolet vastaajista mainitsikin piilokustannukset yleisimmäksi ongelmaksi ulkoistusprojektien hallinnassa, Deloitte kertoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

- Ulkoistuspalveluiden tarjoajilla voi olla ristiriitaisia tavoitteita asiakkaisiin verrattuna ja ne voivat riskeerata asiakkaiden tavoitteet innovaatioihin, kustannussäästöihin ja laatuun. Aidon kumppanuuden saavuttamiseksi osapuolten luottamuksen on oltava hyvä ja sen kehittämiseksi on tehtävä runsaasti työtä. Jos tavoitteet ovat lähtökohtaisesti ristiriitaiset, kumppanuus ei tule kuitenkaan koskaan toteutumaan, Suomen Deloitten ulkoistuksen neuvontapalveluiden vetäjä Ilkka Huikko huomauttaa.

Resurssien vapautuminen kyseenalaista

Tutkimuksen mukaan yritykset ulkoistivat toimintojaan alun perin muun muassa kustannussäästöjen, joustavuuden ja kyseisiin tehtäviin liittyvän osaamisvajeen takia. Sen sijaan, että toiminnot olisivat yksinkertaistuneet, ulkoistajat ovat huomanneet, että ulkoistustoiminnot voivat aiheuttaa odottamatonta monimutkaisuutta, lisätä kustannuksia ja kitkaa arvoketjuun, vaatia ylimmän johdon huomiota ja edellyttää odotettua syvällisempää johtamista.

Tutkimuksessa nousi esille myös seuraavia merkittäviä huomioita: 57 prosenttia vastaajista ei ole voinut vapauttaa sisäisiä resurssejaan ulkoistetusta toiminnosta muihin projekteihin. 52 prosentin mielestä kustannuksiin liittyvät tekijät ovat suurimpia riskejä ulkoistuksessa. 81 prosentilla ei ole tarpeeksi tai ollenkaan tietoa ulkoistustarjoajan hinnoittelu- ja kustannusrakenteista, mikä saattaa lisätä mahdollisuutta ylimääräisten laskujen maksuun. 48 prosentilla tutkimukseen osallistuneista ei ole standardoitua menetelmää ulkoistusprojektien arvioimiseen.

Sopimuksia neuvoteltu uusiksi

Tutkimus heijastelee myös ulkoistuspalvelujen tarjoajille muutosta: 83 prosenttia vastaajista sanoi, että he ovat neuvotelleet ulkoistussopimuksistaan uudelleen hinnoittelun ja liiketoiminta-, teknologia- ja lainsäädäntömuutosten takia. 53 prosenttia vastaajista ovat lyhentäneet sopimusten kestoa joustavuuden ja neuvotteluaseman parantamiseksi. 73 prosenttia tekee yhteistyötä useamman ulkoistuspalveluiden tarjoajan kanssa välttääkseen riippuvuutta yhdestä toimijasta. 45 prosenttia ovat lisänneet tulossidonnaisia ehtoja ulkoistussopimukseen, jotta yhteistyökumppani motivoituisi asiakkaan etujen ajamiseen ja innovaatioihin.

- Ulkoistuspalvelut houkuttelevat globaaleja suuryrityksiä jatkossa entistä vähemmän, koska ne eivät tuo odotettuja hyötyjä ja niiden käyttö kustannustehokkuusstrategiana vähenee parantuneen taloudellisen tilanteen myötä. Yritykset hakevat kasvua muunlaisten järjestelyiden kautta. Oikein ja oikeista syistä tehtynä ulkoistus voi kuitenkin olla edelleen kannattavaa, Huikko sanoo.

- On myös huomattava, että suomalaisittain suuret yritykset ovat kansainvälisesti keskikokoisia. Siksi niiden on vaikea päästä vahvaan neuvotteluasemaan globaalien ja suurten palvelutoimittajien kanssa, mutta toisaalta yrityksemme voivat hyötyä toimittajien mittakaavaedusta suhteessa enemmän kuin globaalit suuryritykset, Huikko jatkaa.

Tutkimuksessa haastateltiin 25 yrityksen ylimmän johdon edustajaa maailman suurimmista organisaatioista vuoden 2004 lopulla. Noin puolet yrityksistä on Fortune 500 -yrityksiä, ja kolmannes tutkituista on listattu New Yorkin pörssissä tai Nasdaqissa. Ne edustavat eri toimialoja, kuten valmistavaa teollisuutta sekä rahoitus-, kauppa-, telekommunikaatio-, matkustus- ja energia-aloja.

Tutkittujen yritysten yhteenlaskettu markkina-arvo on noin biljoona dollaria ja ne työllistävät yli miljoona henkeä. Ne käyttävät isoihin ulkoistussopimuksiin yhteensä noin 50 miljardia dollaria.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Metso tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    6. 6

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Trainers’ House antoi tulosvaroituksen

    9. 9

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    10. 10

      DNA petrasi tulostaan – liittymäkohtainen liikevaihto kasvoi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    8. 8

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää