Työllisyys on edelleenRuotsin ongelma

Julkaistu:

Ruotsin talouden tilanne näyttää kaikin puolin kohtalaiselta. Suomen tavoin säännöstelytoimien purku hidastaa inflaatiota, ja reaalinen kokonaistuotanto kasvaa selvästi Saksan jarruttamaa Keski-Eurooppaa nopeammin, suunnilleen samaa vauhtia kuin Suomessa.

Valtiopäivien vastikään hyväksymä esitys ensi vuoden budjetiksi ennakoi talouskasvun jatkuvan ensi vuonna kohtalaisena vaikkakin hieman tämänvuotista heikompana.

Maan hallitus valmistelee kasvun turvin Ruotsin verotukseen kohtalaisen laajoja muutoksia, joiden hallitus toivoo voittavan tukea talouspolitiikalleen vuoden 2006 syksyn valtiopäivävaaleissa.

Sosiaalidemokraattien yksipuoluehallitus tarvitsee vaaleissa runsaasti lisää kannatusta pysyäkseen vallassa, koska hallitusta valtiopäivillä tukeneiden ympäristöpuolueen ja vasemmistopuolueen asemat ovat heikentyneet sisäisen riitelyn vuoksi.

Tuoreimman poliittisen päänsäryn hallitukselle aiheutti vasemmistopuolueen keulahahmo Gudrun Schyman, joka erosi puolueesta ja perusti oman naisasiaan keskittyvän puolueensa.

Todennäköisesti puolue vetää naisäänestäjiä sekä ympäristö- että vasemmistopuolueelta. Valovoimainen Schyman on yksityiselämänsä ongelmista huolimatta onnistunut pitämään vasemmistopuolueen kannatusta korkealla erityisesti julkisen sektorin pienipalkkaisten naistyöntekijöiden parissa.

– Schymanin puolue hajottanee naisäänestäjät, ja saattaa jopa painaa ainakin toisen ellei molemmat hallituksen apupuolueet lähelle valtiopäivien neljän prosentin äänikynnystä, kärjisti tukholmalaislähde hallituksen ongelman.

– Joka tapauksessa ainakin vasemmistopuolueen mahdollisuudet tukea hallitusta heikentyvät merkittävästi.

Vuoden 2006 vaalitaistelusta odotetaan tiukinta vuosikausiin. Mikäli oikeisto-opposition puolueet saavat rivinsä kootuksi on jopa Ruotsissa erittäin harvinainen hallituksen vaihto mahdollinen. Tukipuolueiden hajaannus pakottaa hallituksen etsimään talouspoliittisia ansioita, ja vaalitäkyjen virittely voimistunee vuonna 2006.

Ensi vuoden budjetti lisää selvästi valtion menoja terveydenhoidon ja koulutuksen sektoreille.

Sairausvakuutusmenoihin on varattu ensi vuodelle kahdeksan miljardia kruunua enemmän kuin tänä vuonna, ja lapsiperheille annetaan pari miljardia lisätukea. Budjetin ulkopuolisiin eläkemenoihin on varattu 14 miljardia tämänvuotista enemmän. Kokonaismenoiksi on budjetoitu eläkemenot ja valtiovelan korot poislukien 699 miljardia kruunua, ja eläkkeet mukaan luettuina 869,8 miljardia, kun tämän vuoden vastaavat luvut olivat 690 ja 855,8 miljardia. Kokonaismenojen loppusumman desimaalitarkkuus on tärkeä: budjetin ennalta asetettu menokatto jätti tämän vuoden menoihin ja ensi vuodelle 200 miljoonaa kruunua pelivaraa yllättävien menojen varalta. Vuonna 2003 pelivaraa oli vielä 2,9 miljardia kruunua.

Tulopuolelle on budjetoitu talouskasvun hedelminä suurempia verotuloja. Tuloverokertymän ennakoidaan kasvavan 3, pääomaveron 6 ja arvonlisäveron 9 miljardia tämänvuotisista. Myös tiemaksuista ennakoidaan kahden miljardin lisätuloja. Kaiken kaikkiaan valtion verotulojen ennakoidaan kohoavan 27 miljardia kruunua.

Tuoreen budjetin esitys sairausvakuutusmenojen voimakkaasta lisäyksestä heijastaa Ruotsin talouden perusongelmaa. Vaikka työttömyysaste näyttääkin alhaiselta, on työmarkkinoiden tilanne edelleen hankala. Vaikka työllisten osuus työikäisestä väestöstä on yli 70 prosenttia, ja virallinen, avoin, työttömyysaste laskenut tänä vuonna kuudesta 4,9 prosenttiin, on työssä olevien määrä laskenut tasaisesti. Avoin työttömyysaste ei kerro sitä, että pari prosenttia työvoimasta on työllisyystöissä ja noin neljä prosenttia ollut tilastokeskuksen mukaan jo pari vuotta kokopäivätoimisesti sairaslomalla.

Sairaslomalaisia ei kirjata työttömiksi vaikka loma olisi jatkunut pitkäänkin. Eurostatin tilastointitavalla on Ruotsin työttömyys ollut tänä vuonna korkeimmillaan 6,7 prosenttia, ja yli kuusi prosenttia koko vuoden.

Sairaslomien yleistyminen ja pitkittyminen on alkanut vähitellen rasittaa Ruotsin elinkeinoelämää. Dagens Nyheter kertoi marraskuun lopussa työnantajajärjestön saavan jatkuvasti tiedusteluja keinoista irtisanoa pitkille sairaslomille juuttuneita. Sairaslomien kustannukset uhkaavat jo pienempien yritysten toimintakykyä ja mahdollisuuksia palkata lisää työvoimaa. Sairaslomakäytäntöön suunnitellaan muutoksia, mutta poliittinen tilanne vähentää merkittävästi hallituksen halua ryhtyä suuriin uudistuksiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Rukalla ulosmarssi – hiihtokeskuksen työntekijät poistuivat hisseiltä iltakuudelta

    2. 2

      Ilkka, 62, nostaa eläkettä ja käy kokopäivätöissä – ”Kyllä tässä pääsee voitolle”

    3. 3

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    4. 4

      Nyt tarkkana tv-ostoksilla – varmista, ettei laite vanhene parissa vuodessa

    5. 5

      Suomesta lähtee tänään 800 metriä pitkä junakuljetus Kiinaan

    6. 6

      Kommentti: Kännykkäni pimeni puoleksitoista vuorokaudeksi – arki meni aivan sekaisin

    7. 7

      Olli Rehn: Kryptovaluutoissa selvä hintakupla

    8. 8

      Kaleva: Rukan työntekijät marssivat ulos työpaikaltaan – syynä työnantajan työsulku

    9. 9

      Virossa hallitus pui alkoholiveron korotuksen perumista – kyseessä pienempi korotus kuin heinäkuussa

    10. 10

      Ulkomaisten verkkokauppojen 3 sudenkuoppaa – Tulli ohjeistaa: Älä haksahda näihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    2. 2

      Ilkka, 62, nostaa eläkettä ja käy kokopäivätöissä – ”Kyllä tässä pääsee voitolle”

    3. 3

      Ulkomaisten verkkokauppojen 3 sudenkuoppaa – Tulli ohjeistaa: Älä haksahda näihin

    4. 4

      Rukalla ulosmarssi – hiihtokeskuksen työntekijät poistuivat hisseiltä iltakuudelta

    5. 5

      Nyt tarkkana tv-ostoksilla – varmista, ettei laite vanhene parissa vuodessa

    6. 6

      Kaleva: Rukan työntekijät marssivat ulos työpaikaltaan – syynä työnantajan työsulku

    7. 7

      Suomesta lähtee tänään 800 metriä pitkä junakuljetus Kiinaan

    8. 8

      Black Friday on monille kaupoille vuoden kovin myyntipäivä – osa otti jo varaslähdön

    9. 9

      Karri, 31, muutti töihin Varsovaan: ”Voi elää leveämmin” – asuu kommunistisen Puolan aikaisessa talossa

    10. 10

      Virossa hallitus pui alkoholiveron korotuksen perumista – kyseessä pienempi korotus kuin heinäkuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    3. 3

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    4. 4

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    7. 7

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    10. 10

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    11. Näytä lisää