GrowHow on vielä mullan alla

Julkaistu:

Kemirasta itsenäistyneen lannoiteyhtiö GrowHow:n ensimmäiset kuukaudet pörssissä ovat menneet varsin vaisusti. Esimerkiksi Norsk Hydron viime keväänä listaama Euroopan isoin lannoiteyhtiö Yara on kohentanut kurssiaan selvästi rivakammin. Yaran kurssi on melkein kaksinkertaistunut maaliskuun listalletulon jälkeen.

Euroopan kakkosen GrowHow:n pörssielämän aikanakin Yaran kurssi on noussut 15 prosenttia, kun GrowHow on pari prosenttia alle ensimmäisen päivän kurssinsa ja pari prosenttia yli osakemyynnin 5,25 euron hinnan.

Kovin jyrkkää tuomiota ei parin kuukauden kurssin perusteella silti pidä antaa. Osake sentään kävi myynnissä hyvin kaupaksi ja yhtiö sai kerralla ihan hyvän näköisen omistusrakenteen, jossa vanhojen Kemiran omistajien lisäksi on runsaasti myös uusia ulkomaisia instituutioita.

GrowHow korostaa sitä, että se on itsenäisenä eri yhtiö kuin Kemiran osana. Esimerkiksi Euroopan ulkopuoliset osat on karsittu pois. Yli kymmenen prosentin pääoman tuottotavoitteen pitäisi olla saavutettavissa.

Ensi vuoden aikana yhtiön on kuitenkin näytettävä, miten se pystyy loihtimaan itsenäisen strategiansa iduista sijoittajia tyydyttävän kassavirran. Minään kasvuosakkeena GrowHow ei ole itseään sijoittajille edes kaupannut, oleellisinta on kassavirta ja osinkotuotto. Tällaiselle vakaalle menolle GrowHow:n johto uskoo riittävän kysyntää epävarman talouden aikana.

Liikevaihdon orgaanista kasvutavoitetta GrowHow:lla ei edes ole. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö yhtiö voisi pyrkiä suuriinkin yritysjärjestelyihin. Epäsäännöllisesti toteutuvien yrityskauppojen seurauksena tulevaa kasvua ei kuitenkaan kannata muotoilla vuotuiseksi kasvutavoitteeksi. Kaupat toteutuvat jos ovat toteutuakseen.

Yritysjärjestelyjen todennäköisin toteutustapa on sellainen, jossa maksuvälineinä ovat omat osakkeet. Juuri tässä itsenäisen pörssiyhtiön asema auttaa. Varsinkin Länsi-Euroopassa mahdolliset kaupanhieronnan kohteet ovat sen verran suuria, että GrowHow:n tase ei siedä velkavetoisia valtauksia.

Itä-Euroopassa GrowHow taas näyttää etenevän mieluiten varovaisen orgaanisen kasvun kautta, ilman isoja tehdasostoksia. GrowHow pyrkii siellä Suomen tapaan mahdollisimman lähelle viljelijöitä niin, että lannoitekauppa perustuu pitkälle agronomiseen asiantuntemukseen, räätälöityyn palveluun ja neuvontaan. Omat isot tehtaat eivät silloin ole välttämättömiä.

Länsi-Euroopan isoilla markkinoilla välissä on jo valmiiksi maatalouskauppa, jolla on viljelijät näpeissään.

Vaikka GrowHow tavoittelee vakautta, riskejä piisaa sijoittajienkin murheeksi tai iloksi.

Lannoitebisnes on monella tapaa poliitikkojen armoilla. Ydinmarkkinoilla Euroopassa EU:n maatalouspolitiikka riepottaa viljelijöitä ja lannoiteyhtiöitä. Tulevaisuudelle ainakin yhtä tärkeää on kauppapolitiikka ja Venäjän mahdollinen WTO-jäsenyys.

Venäläiset lannoitteet ovat vyöryneet jo vuosia länteen kymmenien prosenttien tulleista huolimatta. Syynä on maakaasun halpuus Venäjällä. Kaasun hinta Venäjän sisämarkkinoilla on vain kolmasosa tai neljäsosa vientihinnoista.

Typpilannoitetehtaan muuttuvista tuotantokustannuksista peräti 70–90 prosenttia muodostuu maakaasusta. Maakaasun jalostaminen Venäjällä länteen vietäväksi typpilannoitteeksi onkin loistava bisnes.

EU vaatii kaasun kaksihintajärjestelmän purkua ehtona Venäjän WTO-jäsenyydelle ja tullien poistolle, muuten eurooppalaisilla tehtailla ei ole mitään menestyksen mahdollisuuksia kisassa venäläisten tehtaiden kanssa. Eurooppalaisetkin tehtaat saavat maakaasunsa Venäjältä, mutta kovalla hinnalla.

Nykyinen kilpailuasetelma on siis täysin keinotekoinen: toisaalla subventoitu raaka-aine, toisaalla korkeat suojatullit. Näiden poistumisen vaikutukset voivat olla hyvin arvaamattomat itse tuotannon kannattavuudelle. Tämä selittänee GrowHow:n pyrkimystä lähelle asiakkaita, palveluyhtiöksi, joka hankkii tarvittaessa lannoitteet asiakkailleen sieltä mistä niitä edullisimmin saa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    4. 4

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    8. 8

      Finnair laajentaa kumppanuuttaan British Airwaysin kanssa

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää