Ulkopoliittinen farssi

Julkaistu:

Eilen aamulla Suomessa nähtiin hämmästyttävä ulkopoliittinen näytelmä, joka liikkui tyylilajiltaan farssin ja fiaskon välimaastossa. Hallituspuolueiden pää-äänenkannattajat Suomenmaa (kesk.) ja Demari (sd.) julkaisivat Suomen lehdistöhistoriassa ainutlaatuiset yhteiset pääkirjoitukset otsikolla ”Suomella on hyvä linja”.

Kirjoituksissa vakuutetaan, että presidentin ja hallituksen yhteistyö ulkopolitiikassa on toiminut hyvin, eikä siinä ole ollut säröjä. Yksimielisyys koskee myös rauhanturvalain uudistamista.

Samana aamuna Hufvudstadsbladet julkaisi presidentti Tarja Halosen (sd.) haastattelun, jossa presidentti Halonen ilmoittaa suhtautuvansa epäilevästi Suomen mukaan menoon EU:n nopean toiminnan joukkoihin ilman YK:n mandaattia. Presidentti kysyy, saako pakenevia ihmisiä ampua tai saako omaisuuden puolustamiseksi ampua. ”Meidän tulee keskustella sinkkiarkuista niin kauan kuin ne ovat tyhjiä”.

Suomen ulkopoliittisen linjan hämärtymisestä on kyselty kokoomuksen ja elinkeinoelämän piiristä, mutta myös ulkomailta. Erilaiset toimijat ovat ihmetelleet Suomen roolin pienenemistä Eurooppa-politiikassa Paavo Lipposen (sd.) jälkeisenä kautena. Sosiaalidemokraatit ja Keskusta ovat halunneet erikoisella yhteiskannanotolla viheltää jatkuvasti voimistuneen epäilijöiden pulinan poikki.

Onnettomuudeksi hallituspuolueiden ja tasavallan presidentin välinen koordinaatio ei kuitenkaan toiminut edes tässä ulostuloasiassa. On vaikea olla pitämättä ”Suomen hyvää linjaa” ja presidentin näkemyksiä keskenään ristiriitaisina. Presidentti toteuttaa puheissaan omaa pasifistista maailmankatsomustaan, joka sinänsä on hyvin arvostettava, mutta vaikeasti yhtyeensovitettavissa reaalimaailmassa tapahtuvan pienen maan poliittisen linjan johtamisen kanssa. Voi perustellusti kysyä, onko pienen maan etukäteen syytä rajata keinovalikoimaansa missään tilanteessa ja minkään periaatteen mukaan.

Suomen ulkopolitiikassa on tällä hetkellä monta ongelmaa. Yksi on hallituksen ja presidentin painotusten erilaisuus suhteessa EU:n sotilaalliseen ulottuvuuteen. Lisämausteen tilanteeseen tuo Ukraina.

Juuri kun Suomessakin on alettu uskoa, että mikään perinteinen sotilaallinen kriisi ei voi Suomea uhata, uhkaa Venäjän ja EU:n välille syntyä kriisi, jossa me jälleen kerran maantieteen vuoksi olisimme etulinjassa.

Toinen ongelma-alue liittyy yleiseen EU politiikkaan. Pieni maa voi EU:ssa olla kokoaan suurempi vaikuttaja vain olemalla aktiivisen linjanvetäjän ja visionäärin roolissa. Tällaiseen asemaan Suomi pyrki Lipposen kaudella. Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen linja on pidättyväinen. Tämä merkitsee Suomelle sen oman koon mukaista vaikutusvaltaa. Monien mielestä tällainen vaikutusvalta on liian vähäinen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Vaisala sai tilauksia heinä-syyskuussa ennätystahtiin

    4. 4

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    5. 5

      ”Tekoäly kuin uusi sähkö” – Ministeri Lintilä: Kaksi vuotta sitten kukaan ei puhunut mitään

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      Radio Helsinki: Digelius-levykaupan Ilkka ”Emu” Lehtinen on kuollut

    8. 8

      Kiinan öljyn tarve saattaa olla luultua suurempi

    9. 9

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    10. 10

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää