Nokia nousuun

Julkaistu:

Suomalaisuus oli fiksuin valintamme, sanoo Suomen Kumitehtaan toimitusjohtajaArto Huhtinen. Hän ja Tuire Erkkilä palauttivat Nokian jalkineiden japolkupyöränrenkaiden valmistuksen kotimaahan ja antoivat johtajuudelle kasvot.

Yhtiökumppanit Tuire Erkkilä ja Arto Huhtinen ovat löytäneet omat saappaansa ja astuneet niihin. Näillä Nokian Emäkosken partaalla valmistettavilla jalkineilla on yli satavuotinen historia, kuten myös yhtiöllä, jonka Erkkilä ja Huhtinen ovat herättäneet henkiin.

Kun Suomen Kumitehtaan kiinteistökauppa Lieksassa vahvistettiin viime maanantaina, kaksikko sai haltuunsa monialajätti Nokiankin tuotannon alkujuuret. Suomen Gummitehtaan kalosseista ja polkupyöränrenkaista on lähtöisin kännykän ja autonrenkaidenkin historia. Paikkakunnalla tiedetään, että kun nykyinen Nokia-yhtymä syntyi vuonna 1967, sen rahat tulivat kumitehtaalta, nimi paperista ja johtajat kaapelitehtaalta.

Kontio-saappaita ei tarvitse yhdellekään suomalaiselle enää esitellä – niillähän marssii koko armeija ja muutama siviili päälle. Toinen Nokian Jalkineiden hittituote ovat aamutossut – naisille punakuosiset Ainot ja miehille ruskean sävyiset Reinot. 70-vuotiaat kotikengät ovat myös ahkerimmin kopioituja Nokian tuotteita.

– Kilpailijat vain korostavat meidän laatuamme, Tuire Erkkilä lohkaisee rennosti keskellä aamutossujen pohjanpaistajaisia Nokialla.

Samaan kaupunkiin Suomen Gummitehdas toi tuotantonsa tasan sata vuotta sitten, 1904, toimittuaan ensin Helsingissä kuusi vuotta.

Kehitys- ja markkinointijohtaja Tuire Erkkilä on tassutellut omissa Ainoissaan 15 vuotta, Arto Huhtinen Reinoissaan kolme vuotta. Parikymmentä vuotta Ainoja on valmistettu ulkomailla: Englannissa, Ranskassa ja viimeksi T?ekissä.

Ainojen ja Reinojen valmistus kotiutuu viimeistä saumaa myöten. Nyt tossuja paistetaan 1 500 parin päivävauhdilla vielä Nokian tehtaassa, mutta pian koko tuotanto on Lieksassa. Kaupungissa on 30 prosentin työttömyysaste, suurin osa työttömistä on naisia. Pyöränrenkaiden valmistuksen rinnalle naisvaltainen kotikenkien tuotanto sopii mainiosti.

Toiminnan linjaus kertoo jotain olennaista kumitehtaan ja sen tytäryhtiön Suomen Rengastehtaan omistajista:

– Meille keskeinen liikeidea on suomalaisuus, Arto Huhtinen selittää.

Ja on vakuuttunut siitä, että kuluttaja on valmis maksamaan muutaman kymmenen senttiä lisähintaa kotimaisuudesta.

Myös tilastot osoittavat uskomuksen oikeaksi. Kotikenkien myynti on noussut.

Tuire Erkkilän osalta tekemisen ihanteen ymmärtää. Kun hän oli kuusivuotias, vanhemmat perustivat Ylöjärvelle kenkäkaupan. Siellä tyttö teki töitä jo alle kymmenen vanhana. Unelma omasta kenkätehtaasta on kytenyt tältä ajalta. Kumin haju ja tehdashallien kauneus ovat vietelleet naisen omakseen, siksikin päätös tehtaanomistajaksi ryhtymisestä oli helppo.

– Ja kotoa sain tukea. Mieheni kanssa olen käynyt asiat moneen kertaan läpi. Kun sain hänet vakuuttuneeksi, kaikki on ollut selvää, Erkkilä ynnää aikaa ennen kahdeksan miljoonan euron kauppaa.

Jos Tuire Erkkilä on aina ollut ahne elämälle, Arto Huhtisen perusta on pysyvyys. Vähän hankala on vakuuttua tästä jaosta, kun näkee kaksikon vauhdissa. Huhtinen huitelee pitkin askelin edellä, pää täynnä ideoita ja Erkkilä seuraa määrätietoisesti mappipino sylissään, pää täynnä ideoita, mutta kaikki säntillisesti todennettuina erilaisiin kaavioihin ja esityksiin.

Huhtisen kotona on saappaankuluttajia joka ikäryhmästä; 46-vuotiaalla miehellä on omia lapsia viisi ja ukitettaviakin jo kolme. Perusarvona on kiinnostus historiaan. Yhtiön brändimerkeille on haettu suomalaiset nimet saamenkielestä; Gazzaloddi, Boazobeana, Gazza, Gazzut, Biegga…

Suomen lippu ilmestyy pian tuotemerkkien yhteyteen, Kontionkin kylkeen. Ja englanninkielisessä käyntikortissa lukee Suomi Rubber Factory ja Suomi Tyres, luonnollisesti siniristillä koristeltuna.

– Koskaan en ole allekirjoittanut tätä vallitsevaa laskutikkuajattelua. Ei siinä ole mitään järkeä, että laskettujen säästöjen takia osaaminen häviää. Jos sen kerran menettää, sitä ei saada enää koskaan takaisin. Tämän takia oli helppo lähteä yrittäjäksi, Huhtinen sanoo.

Entisinä palkansaajina sekä Arto Huhtinen että Tuire Erkkilä pitävät tärkeänä sitä, että työntekijät tietävät, kenelle työtään tekevät.

– Ensimmäisen kerran yhtiöllä on yrittäjät johdossa, Erkkilä toteaa.

Itse hän näki viisi erilaista johtamismallia yhdentoista vuoden aikana tehtaan tuotekehityspäällikkönä.

– Vierailevaa konsulttia ei Suomen Kumitehtaaseen oteta. Olemme pitäneet huolen siitä, että osaaminen löytyy omista työntekijöistä, omistajat painottavat.

Yhtiössä ei ole ainuttakaan pääomasijoittajaa. Osakekannasta 95 prosenttia on Huhtisella ja Erkkilällä, loput viisi prosenttia kolmannella osakkaalla, Minna Sallisella.

Omista arvoistaan Erkkilä naurahtaa:

– Ne kun ääneen sanoo tilanteissa, joissa muut visioivat maailmoja syleileviä, korkealentoisia arvoja, niin kovin hiljaista tulee. Omat perusarvoni ovat ahkeruus ja rehellisyys. Kuulostavat vanhanaikaisilta, ehkä…

Menestykseen Huhtinen ja Erkkilä uskovat järkähtämättä. Ovathan he sitoneet elämänsä kahteen tehtaaseen, jotka ovat laatuaan tällä haavaa vanhan Euroopan ainoat. Saksalaiskilpailijatkin ovat jo siirtäneet kaiken tuotantonsa Kiinaan.

– Kyllä elämänura on nyt menossa, valinta on tehty, Arto Huhtinen mainitsee tyynenä ja tyytyväisenä.

Hän haluaa nostaa yritysarvoksi myös avoimuuden ja sen synnyttämän luottamuksen johdon ja henkilöstön kesken.

– Aika harvoin yritysjohtajat puhuvat, miten porukkaa on johdettu, luvuista kyllä.

Tuire Erkkilässä näkyy kuin väläys kenkämalleja solkenaan piirtelevästä pikkutytöstä, kun hän pohtii trendien ennakoinnin henkitiedettä.

–  Se vaatii turvallisen pohjan, kunnossa olevan perustuotannon. Nyt kun maailman trendinä on halpuus, meidän on keksittävä keinot, millä sitä vastaan voi hyökätä. Halpaa mekin pystyisimme kyllä tuottamaan, mutta luopuisimme laadusta ja siitä mitä olemme luvanneet asiakkaillemme.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    7. 7

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    8. 8

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    6. 6

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    7. 7

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    8. 8

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää