Valvojien ja valvottavien ammattitaito

Julkaistu:

Taloussanomien 25.11.2004 julkaiseman kirjoituksen mukaan Pohjolan toimitusjohtaja Eero Heliövaara vaatii pankki- ja vakuutusvalvonnan yhdistämistä. Yhdistämistä Heliövaara perustelee valvontojen voimavarojen puutteella ja valvonnan haasteilla. Hänen mukaansa yhdistäminen parantaisi valvonnan tasoa huomattavasti.

Perustelematta mitenkään Heliövaara väittää, että "valvojien voimavarat eivät hajautettuina riitä valvonnan hoitamiseen kunnolla edes nykyisellään saati sitten jatkossa, kun valvon-nan haasteet kasvavat entisestään." Hän siis väittää, että Suomessa ei tällä hetkellä valvontaa pystytä hoitamaan kunnolla. Tuollaisen väitteen jälkeen odotan Heliövaaran täsmentävän havaitsemansa va-vonnan puutteet niin, että ongelmat voidaan korjata.

Kirjoituksessa viitataan myös Nordeaan toteamalla, että "Heliövaaran mukaan yhdistämiskysymyksessä on pohdittava myös valvonnan rahoitusta. Jo nyt Nordean hanke muuttua Eurooppa-yhtiöksi aiheuttaa rahoitusongelman Ratalle, kun pankkijätin valvonta siirtyy Ruotsiin, mikä haukkaa kolmanneksen Ratan tuloista."

Tätä sanomaa on vaikea tulkita muutoin kuin, että Heliövaara ja kenties muukin vakuutusala tarjoutuvat rahoittamaan pankkivalvonnan kustannuksia. Tässä olikin ainakin minulle uutisen poikasta.

Kirjoituksen erityisenä ansiona pidän sitä, että Heliövaara pitää tärkeänä valvojien ammattitaitoa. Kun vakuutusjohtajat pelaavat lähinnä vakuutettujen varoilla, äärimmäisen tärkeätä vakuutusmaksujen maksajien ja vakuutuskorvauksen saajien kannalta on se, että vakuutusjohtajat tekevät mahdollisimman vähän epäonnistuneita sijoituspäätöksiä.

Korkeaa ammattitaitoa ja erityisesti moraalia vaaditaan vakuutuslaitosten johdolta. Sijoituspäätökset tehdään yhtiöissä, ei esimerkiksi vakuutusvalvonnassa.

Viime vuosina olemme nähneet lukuisia yritystoimintaan liittyviä skandaaleja, Enronia, WorldComia, Parmalatia, Skandiaa ja niin edelleen. Näyttää siltä, että monien yritysskandaalien taustalla on yritysjohtajien suunnaton ahneus. Ikävää esimerkiksi Enronin tapauksessa oli se, että tuhannet yrityksen palkolliset menettivät eläkkeensä. Viime vuosien kokemukset ovatkin osoittaneet, että markkinat eivät pysty valvomaan itse itseään. Ilmeisesti Heliövaarakin on todennut tämän korostaessaan valvontojen tärkeyttä.

Kun Euroopan unionissa tehtiin äskettäin tutkimus vakuutusyhtiöiden epäonnistumisen syistä, voitiin todeta, että keskeisin syy epäonnistumisiin on ollut yhtiöiden johdon toiminta.

Kymmenkunta vuotta sitten jouduin saattelemaan konkurssiin puolisen tusinaa vakuutusyhtiöitä. Silloin käynnistettiin työryhmätyö takuujärjestelmistä, jollainen on ollut lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä sen syntyhetkestä alkaen.

Työn tuloksena lakisääteiset takuujärjestelmät saatiin rakennettua myös lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, liikennevakuutukseen ja potilasvakuutukseen. Siis nykyisin takuujärjestelmät ovat luotu kaikkeen lakisääteiseen vakuutukseen. Takuujärjestelmiä ei kuitenkaan ole vapaaehtoisessa vakuutuksessa, esimerkiksi henkivakuutuksessa.

Takuujärjestelmätyön aikana minua opastettiin, että vakuutuksenottajalla pitää olla vastuu muun muassa siitä, millaisesta yhtiöstä vakuutuksen hankkii. Viime vuodet ovat osoittaneet, että tällä hetkellä vakavarainenkin yhtiö voi olla muutaman vuoden päästä vähemmän vakavarainen. Vakuutusalan todellisen asiantuntijankaan on mahdoton arvioida rationaalisesti jonkin vakuutusyhtiön taloudellista tilaa, sanokaamme 25 vuoden kuluttua, silloin kun vakuutusturvaa kenties tarvitaan. Tästä mielestäni seuraa, että vakuutetulle ei pidä sälyttää sellaisia riskejä, joiden toteutumista on mahdoton arvioida. Vakuutettujen turvaa on lisättävä kasvavien riskien maailmassa. Yhteiskunnan on järjestettävä vakuutettujen suoja niin, että vakuutusturva pitää myös vakuutusyhtiön kriisissä.

Kun vakuutus on vaikea tuote, tarvitaan viranomaisvalvontaa. Ilman tiukkaa valvontaa markkinatalous ei näköjään toimi ihmisten parhaaksi. Näyttää siltä, että Yhdysvalloissakin on katsottu tarpeelliseksi ottaa käyttöön lujat otteet. Näin ainakin voi päätellä Eliot Spitzerin toimenpiteistä.

Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysministeriön

vakuutusosaston ylijohtaja

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    4. 4

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    7. 7

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    8. 8

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    9. 9

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    10. 10

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    3. 3

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    4. 4

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    5. 5

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    8. 8

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    9. 9

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    10. 10

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    9. 9

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää