Lentokoneen vaihtoon vuosien projekti

Julkaistu:

Projektijohtajan ihmissuhdetaidot nousevatarvoonsa, kun lentoyhtiö vaihtaa konemerkkiä.
SAS:n projektijohtaja Hans Christian Kolsum sai loppuvuodesta 1999 haastavan tehtävän; yhtiö oli päättänyt ostaa 20 Airbus-konetta vanhojen Boeingien sijaan ja Kolsumin tehtäväksi tuli valmistaa organisaatio uusien koneiden käyttöön ottamiseen.

Uusien lentokoneiden käyttöönotto ei tapahdu ihan yhtä helposti kuin auton vaihtaminen. Lentokoneen vaihtuessa tuhansia asioita pitää tehdä eri tavalla kuin aiemmin ja samalla satojen ihmisten työhön tulee uusia asioita.

Erilaisten koneiden lastaus ja tyhjennys tapahtuvat eri tavalla. Moottorihuolto menee uusiksi kaikilla kentillä, joille uusilla koneilla lennetään. Ruoan tarjoilu ja WC:n tyhjennys tapahtuvat uusissa koneissa eri tavalla. Matkustamon materiaalit ovat erilaisia eri koneissa, joten myös siivousvälineet täytyy vaihtaa. Vastaavia muutoksia on paljon, ja kaikkiin muutoksiin pitää valmistautua.

Oma lukunsa ovat lentokoneen istuimet, joiden avulla lentoyhtiöt kilpailevat matkustajista. SAS hoiti itse istuimien tilaamisen uusiin koneisiin. Uusien istuimien piti olla paitsi mukavia ja kestäviä myös turvallisia. Spesifikaatiot tehtiin Ruotsissa, pintakankaat ja -nahat Sveitsissä, sisusmuovit Itävallassa, design Italiassa ja asennukset Japanissa.

Uusien koneiden käyttöönotto on siis mullistava projekti. SAS:n tapauksessa käyttöönottoprojekti kesti 2,5 vuotta ja projektitiimissä työskenteli noin 250 henkilöä kolmessa Skandinavian maassa.

SAS:n projekti eteni niin sujuvasti, että Ruotsin projektiakatemia valitsi Kolsumin vuoden 2003 projektijohtajaksi. Kolsumin mukaan valinnan takana oli fakta, että mies vei vähäisellä teknisellä osaamisella läpi hyvin teknisen projektin.

– Onnistuin ohjaamaan erittäin kokeneita alan eksperttejä alueella, jossa minulla ei ollut omaa asiantuntemusta. Mutta sain heidät toimimaan yhdessä ja saavuttamaan päämäärän, pohtii Kolsum.

Ihmisten johtaminen onkin ominaisuus, jota projektijohtajalta vaaditaan. Tekniikan ammattilaiset hoitavat kyllä tekniset kysymykset.

Projektijohdon pitää osata johtaa myös organisaation ylintä johtoa. Kolsumin mukaan ylimmän johdon sitoutuminen on perusvaatimus projektin onnistumiselle. Ilman ylimmän johdon tukea projektijohdon on vaikea saada hankkeelle riittävästi henkilöstöä ja rahaa.

– Mutta ylimpää johtoa ei saa rasittaa liiallisilla yksityiskohdilla. Jos jakaa johdolle liikaa detaljitietoa, syntyy ongelmia, sanoo Kolsum.

Kolsum muistuttaa, että tietotulvan syynä voi olla juuri projektijohtaja eikä ylin johto. Eräässä toisessa lentokoneprojektissa ylin johto oli kieltäytynyt ottamasta vastaansa projektijohdon tyrkyttämiä satasivuisia raportteja. Tuon hankkeen opettamana Kolsum lähettikin SAS:n johdolle selvityksiä, joiden maksimipituus oli 15 sivua.

Ylimmän johdon tuki on tärkeä myös silloin, kun projekti on organisaatiossa erittäin arvostettu. Huomiota herättävä hanke synnyttää myös kateutta ja epäilyjä, jolloin hanke voi kohdata yllättävää ”myyräntyötä” organisaatiossa.

Passiivisen vastarinnan voittaminen vaatii projektinjohtajalta paljon energiaa, selkeiden tavoitteiden määrittelyä ja organisaation raja-aidat ylittävää yhteistyötä.

Myös kannustaminen ja rohkaisu ovat tärkeitä taitoja projektinvetäjälle. Monet saattavat kokea suuren projektin liian haastavaksi itselleen. Siksi ihmiset saattavat liian helposti työntää vastuun muille. Tällöin projektinvetäjän täytyy kyetä vakuuttamaan ihmiselle, että muut eivät ole sen pätevämpiä ja ettei kenenkään pidä yksin osata kaikkia asioita.

Airbus-projektissa raja-aitojen ylitystä tarvittiin erityisen paljon, sillä hankkeen suunnittelussa tarvittiin kovin erilaisten henkilöstöryhmien osaamista. Ilmailualan tekninen henkilöstö koostuu perfektionisteista, jotka keskittyvät prosesseihin ja kontrolliin. Hyttihenkilökunta pohtii etupäässä turvallisuutta ja palvelua. Kenttähenkilökunta puolestaan on keskittynyt aikatauluihin ja muotoilijat näkevät kaikessa mahdollisuuden.

Eri henkilöstöryhmien yhteistyökyvyn testipaikka oli muun muassa tilaisuus, jossa Airbus-projektin avainhenkilöt pohtivat projektin riskejä. Kolsum oli koonnut 90 henkeä yhteen huoneeseen, jossa oli yhdeksän pöytää. Jokaisen pöytäryhmän tuli arvioida hankkeen riskit ja niiden todennäköisyys.

Tilaisuus osoitti, kuinka erilainen ajattelutapa eri osapuolilla on. Parhaimmillaan eri näkemykset täydentävät toisiaan, mutta huonoimmillaan tuloksena voi olla turhautunutta kinastelua.

– Erilaisilla ryhmillä on erilaista osaamista, ja heidät pitää saada tekemään yhteistyötä. Mutta lentäjien yhteistyö muotoilijoiden kanssa edellyttää kyllä aika paljon harmoniaa, sanoo Kolsum.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    3. 3

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    4. 4

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    5. 5

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    6. 6

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    7. 7

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    8. 8

      Sunnuntaisovittelu ei tuonut ratkaisua rahoitusalan viikonloppukiistaan

    9. 9

      Tulosvaroitus syöksi Metson osakkeen rymylaskuun

    10. 10

      Joillekin OP:n tileille ilmestyi rahaa tyhjästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    3. 3

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    4. 4

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    5. 5

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    7. 7

      Professori patistaa ihmisiä muuttamaan työn perässä – lukijat kommentoivat: ”Jos on kouluttautunut kirkonkattomaalariksi...”

    8. 8

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    9. 9

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    10. 10

      Yle: Helsingin telakka saamassa uuden omistajan Kroatiasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    4. 4

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    5. 5

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    6. 6

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    7. 7

      Työttömiä on jäänyt pois vapaapalokuntien toiminnasta – liiton mukaan syynä aktiivimalli

    8. 8

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    9. 9

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    10. 10

      93 neliön vuokra-asunnossa asunut pariskunta väitti yhtäkkiä asunnon olevan 38,5 neliötä pienempi

    11. Näytä lisää