Julkinen palvelu turvaa kansallisen kulttuurin

Julkaistu:

Ylen tuleva toimitusjohtaja Mikael Jungner lupaa keskustelevaa ja määrätietoista johtajuutta

Ensi vuoden vappuna Yleisradion toimitusjohtajana aloittava, Microsoftin tietoyhteiskuntasuhdejohtaja Mikael Jungner jaksaa puhua loputtomasti julkisen palvelun tärkeydestä. Julkisten palveluiden tarve ja merkitys ovat hänen mielestään kasvussa, koska kansainvälistyminen ja globalisaatio murtavat kansallisvaltioiden tukijalkoja.

– Tällaisessa tilanteessa kansallisen kulttuurin merkitys kasvaa. Ylen tärkein tehtävä on pitää huolta julkisesta palvelusta. Se tarkoittaa laajaa skaalaa erilaisia asiaohjelmia, dokumentteja, kulttuuria, taidetta, mutta myös viihdettä kaikille suomalaisille. On hyvin tärkeää, että julkinen palvelu säilyy yhtä laajana kuin se on tänään. Yle on koko kansan väline ja sen pitää tuottaa kaikille suomalaisille kaikkialle Suomeen kaikilla näillä välineillä, millä se nytkin sitä tekee.

Urheilu ja sinfoniakuuluvat mukaan

Julkiseen palveluun kuuluvat yhtä hyvin olennaisina osina myös urheilu ja sinfoniaorkesteri. Jungner muistuttaa, että Yle on ainoa väline, jolla urheilulähetykset periaatteessa tavoittavat kaikki suomalaiset asuinpaikasta riippumatta. Jungnerin Ylellä on ehdottomasti edelleen myös sivistyksellinen tehtävä.

– Se on yksi julkisen palvelun peruspilareista. Korkeatasoisen kulttuurin ylläpitäminen on tärkeä osa julkista palvelua. Tämän on todennut myös Ylen hallintoneuvosto päättäessään Ylen osallistumista musiikkitalon rakentamiseen. Luonnollisesti tämä edellyttää, että Ylelle turvataan myös rahoitus kaikkien näiden julkisten palveluiden toteuttamiseen.

Muutama vuosi sitten suomalaisia kehotettiin ottamaan oppia Uudesta-Seelannista. Jungnerin mielestä oppia voi ottaa edelleen, koska Uusi-Seelanti on varoittava esimerkki, miten käy, kun julkisen palvelun mediayhtiötä ryhdytään ohjaamaan pääosin kaupallisen perustein.

– Siitä seuraa kapeampi ohjelmatarjonta, viihteellistyminen ja hömppä valtaa alaa. Kaikki kanavat ja ohjelmatarjonta yksipuolistuvat ja kansallisen kulttuurin edistämisen perinne katkeaa.

Ylen hyvä isäntä

Jungnerin mielestä eduskunta on oikea omistaja Ylelle.

– Julkisessa palvelussa on kysymys siitä, että ohjelmistoa tuotetaan laadukkaasti. Silloin määräävä tekijä eivät saa olla kaupallisuus tai katsojaosuudet. Tämän tyyppiseen toimintaan eduskunta on hyvä isäntä. Eduskunta osoittaa sen julkisen palvelun alan, joka pitää tuottaa ja samalla se järjestää myös rahoituksen tälle toiminnalle.

Hallintoneuvosto päätöskykyinen elin

Ylen toimitusjohtajavalinta ei ole ollut omiaan nostamaan hallintoneuvoston arvostusta. Sekä puheenjohtaja Markku Laukkanen (kesk.) ja varapuheenjohtaja Jouni Backman (sd.) ovat eronneet hallintoneuvostosta. Jungneria eivät menneet kuviot arveluttaneet. Hänen mielestään edellinen kokous osoitti, että hallintoneuvosto on päätöskykyinen elin.

– Sekä toimitusjohtajakysymystä että musiikkitaloa on pohdittu pitkään. Hallintoneuvostossa päätettiin asiat hyvin linjakkaasti ja hyvällä keskustelulla. Mielestäni tämä asia pitää huomioida. Näin merkittävissä tehtävissä pitää olla valmius siihen, että kritiikkiä myös tulee. Olin valmistautunut ottamaan myös sen riskin, etten olisi tullut valituksi tehtävään.

Jungner ei halua lähteä julistamaan tässä vaiheessa omaa ohjelmaansa, mutta Yle saa hänestä keskustelevan ja määrätietoisen toimitusjohtajan.

– Asia konkretisoitui viime tiistaina. Sen jälkeen on ollut kaksi Microsoftin tehtäviin liittyvää ulkomaanmatkaa. Aloitan Ylessä harjoittelijana ensi vuoden alussa ja toimitusjohtajan vappuna. Ehkä keväällä asiaan kannattaa palata uudelleen.

Rehdisti ja totisesti maaotteluhengessä

Kaupallisia kanavia syytettiin muun muassa Ylen toimitusjohtajavalinnan yhteydessä Ylen vastaisesta toiminnasta. Jungner ei halua lähteä kommentoimaan yksittäisiä puheenvuoroja.

– Pääministeri Paavo Lipposen poliittisena sihteerinä minun tärkein tehtäväni oli edistää ja lisätä yhteisymmärrystä. Kokonaisuudessaan on tärkeää, että koko poliittinen kenttä on mukana kehittämässä Yleä mahdollisimman yksimieleisenä. Yle ja kaupalliset toimijat muodostavat yhdessä luontevan mediaklusterin Suomeen. Tässäkin mielessä yhteistyö on valttia. Toisaalta katsojista ja huomioista kilpaillaan ja minusta se on hienoa. Tämä on kuin Suomi–Ruotsi -maaottelu, jossa kilpaillaan rehdisti ja hyvässä hengessä, mutta totisesti, Jungner sanoo.

Julkisen palvelun velvollisuus vaikuttaa kuitenkin kilpailuasetelmaan.

– On muistettava, että julkisen palvelun logiikka ja kaupallisten toimijoiden logiikat ovat sillä lailla erilaisia, että kilpailu ei ole niin suoraa kuin muualla yrityselämässä. Näitä yhtiöitä ei kertakaikkiaan voi verrat toisiinsa ottamatta huomioon tätä eroa.

Yle on tehnyt viime vuodet merkittävän määrän tappiota. Viimeisten kolmen vuoden aikana tappiota on tullut yhteensä noin 250 miljoonaa euroa.

– Tappiollisuus on ollut tiedossa ja suunniteltua. Se liittyy ennen kaikkea käynnissä olevaan digitalisoimiseen. Ylellä on olemassa selkeä ja realistinen suunnitelma, jolla talous laitetaan tasapainoon. Toimitusjohtaja Arne Wessbergin johdolla Yleä on kehitetty hyvin vastuullisesti ja laadukkaasti, Jungner vakuuttaa.

Lupamaksun suuruus muiden päätettävä

Ylen tulevaisuutta pohtinut työryhmä esittää, että lupamaksuja korotettaisiin vuosittain vuoteen 2010 asti. Jungnerin mielestä pelkästä lupamaksun suuruudesta puhuminen ei anna oikeaa kuvaa.

– Lupamaksu on noin 50 senttiä päivää kohti. Tällä saa satoja tunteja erilaista ohjelmatarjontaa eri välineistä. Kysymys on pikemminkin siitä, mitä lupamaksulla saa eikä siitä, mikä kulloinkin on konkreettisen lupamaksun euromäärä.

Jungnerin mukaan Microsoftin tietoyhteiskuntasuhdejohtajalle ei kuulu pohtia kysymystä lupamaksun tulevaisuudesta.

– En ole oikea henkilö arvioimaan ja spekuloimaan asialla. Se kuuluu eduskunnalle, hallitukselle ja Ylen nykyiselle johdolle. Itse pidän kuitenkin nykyistä rahoitusjärjestelmää toimivana.

Jungnerin mielestä Suomessa on edelleen osaamista ja hyvä henki tehdä työtä tietoyhteiskunnan edistämiseksi.

– Esimerkiksi maan hallitus on ollut hyvin aktiivinen tällä saralla viimeisen vuosikymmen ajan. Tällä hetkellä on tärkeintä miettiä tapoja, joilla tietoyhteiskunnan välineitä voitaisiin tehokkaammin käyttää hyväksi tuottavuuden lisäämiseksi ja ihmisten elämän helpottamiseksi. Kysymys ei ole vain huippuosaajien osaamisesta, vaan miljoonien suomalaisten osaamisesta. Nettipankki on ehkä paras esimerkki siitä, miten kaikki hyötyvät kun kansakunta kokonaisuudessaan laajasti lähtee hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia.

Yle näyttää suunnan

Jungnerin mielestä Ylen tärkein tehtävä tietoyhteiskunnan rakentamisessa on julkisen palvelun turvaaminen.

– Ylen pitää olla omalla ammattitaidollaan näyttämässä suuntaa uusien teknisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa olemassa olevien palvelujen heikentämiseen. Lisäksi näen koko toimintakentän, kaupalliset toimijat mukaan lukien, klusterina. Sen yhteistyön edistämiseksi Yle suurimpana ja osaavimpana on luonteva toimija. Paras käytännön esimerkki tästä on digitalisointi. Yle on ollut siinä lipunkantaja. Kun mittava ja raskas projekti on saanut tuulta siipiensä alle alkavat hyödyt näkyä päivä päivältä selvemmin.

Analogiset televisiolähetykset loppuvat vuoden 2007 elokuussa. Jungnerin mielestä nykyinen aikataulu analogisten lähetysten lopettamiseksi on realistinen. Hänen mielestään kuluttajien ei enää kannata jäädä odottamaan viimeisiä digiboxiuutuuksia.

Itse hän hankki digiboxin kaksi vuotta sitten.

– En ole katunut hankintaa päivääkään. Digi-maailma tarjoaa oivan pohjan lukuisille erilaisille lisäpalveluille. Tällä hetkellä tuskin osataan edes kuvitella, mitä kaikkea tekniikka seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee mahdollistamaan. Kuitenkaan ei pidä jäädä odottamaan sitä viimeisintä ja uusinta tekniikkaa, koska aina on horisontissa siintämässä jonkin uusi ominaisuus.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    2. 2

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    3. 3

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää