Metsästä voi repiä tuohta

Julkaistu:

Metsään kannattaa sijoittaa, jos on kiinnostunut siitä. Metsäänsijoittaminen vaatiiperehtymistä,aikaa ja pitkä-jänteisyyttä.
Ajatus havuntuoksuisesta sijoituksesta houkuttelee monia. Metsä on sijoitusmuotona ollut viime vuosina selkeästi aiempaa enemmän esillä. Siitä on tullut yksi tapa muiden joukossa hakea rahoille tuottoa. Moni harkitsee metsän ostamista joko omistuksen yhtenä hajautusmuotona tai ainoana sijoituskohteena.

Metsää pidetään turvallisena sijoituksena ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Tuoreimman OP-sijoittajabarometrin mukaan miltei joka neljännellä suomalaisella on metsää eli metsän omistaminen on lähes yhtä yleistä kuin määräaikaistilille sijoittaminen. Vain säästötilille tai rahastoon säästäminen ovat sijoituksista yleisempiä kuin metsän omistaminen.

Suomessa yksityiset omistavat 85 prosenttia metsistä. Tästä porukasta viidennes &tab;on maanviljelijöitä. Kaupunkilaisten metsänomistajien määrä on kuitenkin lisääntynyt jatkuvasti sekä perintöjen että kaupunkilaisten kasvaneen metsäsijoitusinnon takia.

Jotkut perijöistä ovat oppineet vanhemmiltaan metsänhoitoa, mutta useat heistä ovat täysin ummikoita. Myös monet uudet sijoittajat ovat melkoisia noviiseja.

Asiantuntijat eivät tyrmää metsäasioihin vihkiytymättömien kaupunkilaisten metsäsijoittamista. Tutkija Tapio Tilli Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta toteaa, että metsään liittyy monia erityispiirteitä, jotka olisi syytä selvittää. Aluepäällikkö Esa Ärölä Metsäkeskuksesta painottaa sijoittajan omaa kiinnostusta.

– Jos on kiinnostunut metsästä, siihen kannattaa sijoittaa. Mitä enemmän haluaa viettää metsässään aikaansa ja mitä enemmän haluaa tehdä itse, sitä enemmän sijoituksesta voi saada irti. Metsä ei tuota, jollei sitä hoida, sanoo Ärölä.

Tiedon saanti ei ole ongelma. Kirjastosta ja internetistä löytyy paljon perusasioita sanastosta alkaen. Valtion omistama Metsäkeskus sekä metsänomistajien itsensä rahoittamat ja hallinnoivat metsänhoitoyhdistykset järjestävät koulutusta ja neuvontaa.

Osa opetuksesta annetaan yhteistyössä metsäoppilaitosten tai työväen- ja kansalaisopistojen kanssa. Kursseja on hyvin monentasoista ja oppia jaetaan niin teoriassa kuin käytännössäkin.

Metsäasioiden opiskelussa on se miellyttävä puoli, että se ei ole yleensä kovin kallista. Tosin metsänomistajat maksavat koulutusta myös metsänhoitomaksujen ja verotuksen kautta.

Ennen metsäpalstan ostoa kannattaa puntaroida sijoitusstrategiaansa. Jos tavoittelee suuria tuottoja tai nopeasti realisoitavaa omaisuutta, kannattaa valita jokin muu kohde.

Metsäsijoitus vaatii paitsi perehtymistä myös aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Tillin mielestä horisontin pitäisi olla yli kymmenen vuotta. Keskimääräinen metsänomistusaika on 20–30 vuotta, mutta usein metsä kulkee perintönä sukupolvelta toiselle.

Tilli huomauttaa, että lyhytaikainen sijoitus on kannattamaton yleensä jo suurten osto- ja myyntikulujen takia.

Valtio nykäisee metsäkaupassa neljän prosentin varainsiirtoveron, joten pelkästään siihen uponneen rahan kerääminen vie aikansa.

Metsäsijoituksessa rahaa voi saada puiden myynnistä ja mahdollisesta metsäkiinteistön myyntivoitosta.

Palstan arvo riippuu pitkälti sen puuston arvosta. Paljaaksi hakattu tai huonosti hoidettu metsä on jokseenkin arvotonta. Laki ei muutenkaan salli holtittomuutta, vaan kieltää metsän hävittämisen.

Jos hakkaa puut pois, on istutettava uusia tilalle.

Taimien valinta voi puun pitkän kiertoajan takia olla pulmallista.

– Istuttaja miettii, mitä paperilaatuja tarvitaan lähes sadan vuoden päästä, sanoo Ärölä.

Aivan mahdoton ongelma puun valinta ei kuitenkaan ole, sillä kasvupaikka määrää vaihtoehdot. Rehevällä paikalla voidaan arpoa vaikkapa koivun, haavan ja kuusen välillä, mutta esimerkiksi kuivalle kankaalle ei juuri kannata yrittää istuttaa muuta kuin mäntyä.

Kuluja tulee paitsi hakkuista ja istutuksista, myös harvennuksista ja raivauksista sekä mahdollisesta ojituksesta ja metsäautoteiden rakentamisesta. Jos ehtii, pystyy ja haluaa, osan töistä voi tehdä itse ja säästää menoissa.

Asiantuntijoiden mukaan itse tekeminen kannattaa hakkuita pienemmissä töissä. Metsänkorjuussa koneet ovat nykyisin niin tehokkaita, että mies- ja moottorisahamalli ei ole järkevä.

Yksi vaihtoehto on, että ostaa kaikki työt ulkopuolisilta. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset tekevät tai teettävät metsänomistajien laskuun metsätöitä ja myös monet metsäyhtiöt tarjoavat näitä oheispalveluina. Monella paikkakunnalla on lisäksi alan yrittäjiä, joita voi palkata töihin.

– Tekijöitä on syytä kilpailuttaa. Ei kannata jäädä yksien hintojen varaan, sanoo Tilli.

Pitkän tähtäimen ansiosta metsänomistajan kiireet ovat suhteellisia. Metsä ei mene pilalle, vaikkei sitä harvenneta parhaana mahdollisena harvennusaikana, vaan vasta vaikka viiden vuoden kuluttua.

Työ on hankalampaa, ja jotkut puut voivat kärsiä, mutta kokonaisuudessaan mitään ei ole vielä menetetty.

Jollei rahapula pakota, metsänomistajan ei myöskään tarvitse hakata puitaan silloin, kun kyseisen puun hinta on alhaalla, vaan hän voi odotella hinnan nousua.

– Metsäoptimit ovat luonnossa hyvin laakeita, toteaa Ärölä.

Luonto on myös riski metsänomistajalle. Hirvet voivat mutustella taimet, maannousemasieni lahottaa puut tai tuholaiset tärvellä rungot.

Myös myrsky saattaa kaataa puita tai lumi katkoa latvoja. Metsäpalotkaan eivät ole mahdottomia.

Metsänomistus on sijoitusmuoto, jota valtio tukee. Esimerkiksi taimikon hoidon tai ensiharvennuksen menoista puolet voi laittaa yhteiskunnan piikkiin.

Myös matkakuluja ja muita metsänhoitoon liittyviä kustannuksia voi vähentää verotuksessa.

Toisaalta samoin kuin muista sijoituksista, myös metsätuloista menee 29 prosentin suuruinen pääomavero.

Metsänomistajan pitää tehdä erillinen veroilmoitus ja huolehtia, että valtio saa arvonlisäveronsa, jos tekee yli 8 500 eurolla vuodessa puukauppoja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    7. 7

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    8. 8

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Suurin osa pk-yrittäjistä haluaisi sopia työehdoista paikallisesti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    3. 3

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    10. 10

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää