Monenlainen metsäkelpaa sijoitukseksi

Julkaistu:

Metsänostajan kannattaa varata aikaa sopivan palstan etsimiseen. Metsää ei ole yllin kyllin myytävänä vapailla markkinoilla, koska suurin osa palstoista vaihtaa omistajaa sukulaisten kesken.

Tietoa myytävistä maista löytyy esimerkiksi lehti-ilmoituksista, internetistä ja alan välittäjiltä.

Metsä kuin metsä voi kelvata sijoitukseksi. Aluepäällikkö Esa Ärölä Metsäkeskuksesta sanoo, että riippuu sijoittajan tavoitteista ja sijoituksen pituudesta, millainen metsä hänen kannattaa ostaa.

Jos on oikein pitkä tähtäin tai ostaa metsän siirrettäväksi lapsille, voi hankkia halvalla vaikka vasta hakatun aukean. Jos taas haluaa tuloja mahdollisimman pian, kannattaa hankkia palsta, jolla on isoja puita. Toisaalta nämä korottavat myös alueen hintaa.

Alle 60–70-vuotiaita metsiä ei saa hakata kokonaan, vaan niitä voi lain mukaan vain harventaa. Eli ennen kuin metsä on eläkeikäistä, siitä voi saada tuloja vain harventamalla.

– Voi olla, että puuvaranto on kasvatusmetsässä, eikä sijoittaja voi moniin vuosiin saada suuriakaan puunmyyntituloja, vaikka on sitonut hurjasti pääomaa sijoitukseensa, sanoo tutkija Tapio Tilli Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta.

Metsän ostaminen on vähän kuin auton tai asunnon kauppaa. Hinta on ostajan ja myyjän välinen sopimus.

Hintaneuvottelujen pohjaksi kannattaa tehdä arvonmääritys. Sen voi laatia esimerkiksi metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen edustaja tai kiinteistönvälittäjä, joka on saanut metsäalan koulutuksen.

Pelkän maapohjan hinta on varsin pieni ja metsän arvo on puissa. Arvonmääritystä tarvitaan, jotta saataisiin selville, miten monta kuutiota mitäkin puuta on kyseisellä alueella.

Määrittäjä selvittää, kuinka suuri osa puista on heti realisoitavissa ja milloin nuoremmat puut voitaisiin kaataa.

Kunnollinen hoito ja tuore ojitus kohottavat metsän hintaa. Palstan arvoon vaikuttaa myös sen sijainti ja saavutettavuus. Hintaa nostaa, jos metsään pääsee hyvin metsäkoneilla ja metsäautotien varteen tukkirekoilla. Myös sahan läheisyys kohottaa arvoa.

Arvonmäärityksen lisäksi alueeseen saattaa liittyä jotain, mikä houkuttelee ostajaa. Metsiin kytkeytyy usein tunnearvoja, jotka ovat rahallisesti merkityksettömiä.

Ostaja voi esimerkiksi ihastua hienoihin kallioihin tai lampeen, jotka ovat metsätaloudellisesti lähinnä haitta. Metsästyksestä innostunut taas saattaa maksaa reilusti palstasta, jos se oikeuttaa hänet metsästysseuran jäsenyyteen ja metsästysoikeuteen.

Maanmittauslaitos tilastoi tehtyjä metsäkauppoja. Tilli huomauttaa, että hinnat ovat suuntaa antavia, koska tilastossa ei näy, kuinka paljon tiloilla on ollut puuvarantoa.

Tämän vuoden alkupuoliskolla kaikkien metsäkauppojen mediaanihinta oli 1 500 euroa hehtaarilta. Asutuksen läheisyyden ja puun kasvunopeuden takia etelässä metsä on kalliimpaa kuin pohjoisessa. Lisäksi metsäsijoittamisen yleistyminen on nostanut hintoja etenkin Etelä-Suomessa.

Maan eteläosissa keskihinta oli 2 500 euroa hehtaarilta, kun Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla hinta oli maan keskiarvon suuruinen. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsät myytiin 850 eurolla ja Lapissa metsähehtaarin sai 400 eurolla.

Tilli kertoo, että Lapin hinta on korkeintaan puhdas metsätalousarvio eikä aina edes oikein se. Väestökadon ja vanhenemisen takia pohjoisessa on paljon isoja 100–200 hehtaarin tiloja kaupan.

Yksityiset omistavat metsiä yleensä pari- kolmekymmentä hehtaaria. Tillin mielestä jo tämän suuruinen palsta on järkevän kokoinen.

– Mitä isompi pinta-ala, sitä enemmän ja useammin omistajalla on mahdollisuus myydä puuta. Jos hakkaa kymmeneltä hehtaarilta, joutuu odottamaan jopa vuosikymmeniä, ennenkuin voi uudestaan saada puunmyyntituloja.

Metsänomistus elinkeinona vaatii jo satoja hehtaareita. Ärölä laskeskelee, että päästäkseen reilun 34 000 euron vuosituloihin pitäisi omistaa eteläsuomalaista metsää vähintään 300 hehtaaria. Vajaan 60 000 euron tulot edellyttäisivät jo 500 hehtaarin aluetta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    8. 8

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    6. 6

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää