Tutkimus paahtaa tienhaarassa

Julkaistu:

Lisää työnjakoa yliopistojen välillä

Teknillinen tutkimus ja koko akateeminen maailma elää pahenevan pyörityksen keskellä. Rahat ja ihmisvoimat eivät riitä kaikkiin vaatimuksiin.

It-buumin aikoina oli pula teknisistä osaajista. Teknilliset korkeakoulut lisäsivät aloituspaikkoja ja keskittivät voimansa perusopetukseen. Tutkimuksen teko jäi taka-alalle.

Samoista isänmaan toivoista ilmestyi uusia kilpailijoita. Pakkaa ovat sekoittaneet ammattikorkeakoulut, joiden kunnianhimoisiin suunnitelmiin kuuluu saada itselleen yliopiston status ja tutkinnoilleen maisterin arvo.

Lisää paineita tulee kansainvälistymisvaatimuksista. Suomalaisten yliopistojen toivotaan tekevän enemmän yhteistyötä yli maan rajojen ja edistävän opiskelijoiden verkostoitumista.

Budjettirahoitus ei ole kuitenkaan vastaavassa suhteessa kasvanut. Ulkopuolisen rahoituksen osuus kasvaakin kaikissa yliopistoissa. Ulkopuolinen raha nostaa pintaan ikuisen kysymyksen tutkimuksen puolueettomuudesta.

– Valtiovallan pitäisi tehdä poliittisia valintoja, Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Jarl-Thure Eriksson näkee.

Opetukselle kurssimaksut

Viime viikolla selvitysmies Jaakko Rantanen jätti raportin, joka ehdotti työnjakoa yliopistojen välillä. Työnjako merkitsee yliopistojen rankkausta opetus- ja tutkimustyötä tekeviin opinahjoihin.

Suurten kaupunkien yliopistot voisivat keskittyä kansainväliseen huippututkimukseen. Maakuntayliopistot ja ammattikorkeakoulut suuntaisivat voimansa alueellisiin hankkeisiin ja perusopetukseen.

Ylijohtaja Anne Brunilan globalisaatiotyöryhmän esityksiin kuuluu, että yliopistot voivat ryhtyä perimään maksuja ulkopuolisilta.

– Meille on tullut tiedusteluja ulkomaisilta organisaatiolta, saavatko he lähettää opiskelijaryhmiä. Brunilan ehdotus toisi kevennystä. Suomessa yliopisto-opetus on mielletty maksuttomaksi opiskeluksi, vaikka opetus ei ole ilmaista. Meillä on lukukausimaksut, Eriksson kertoo.

Tampere on noudattanut mallioppilaan tavoin valtiovallan toiveita kansainvälistymisestä. Tampereen teknillisessä yliopistossa on ulkomaisia diplomi-insinööriksi opiskelevia yhtä paljon kuin on opiskelijoita tohtorikoulutuksessa.

– Ulkomaiset opiskelijat auttavat verkostoitumisessa. Meillä on ollut opiskelijoita Afrikasta, joista on sittemmin tullut maansa ministereitä.

Jyviä erotellaan akanoista

Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osaston johtaja Olli Simula kannattaa Rantasen esitystä yliopistojen fokusoitumisesta.

– Ei ole mitään järkeä siinä, että kaikki haluavat erikoistua kaikille alueille.

Otaniemen spesialiteetteja ovat neuroverkkotutkimukset, oppivat menetelmät ja laitteiden personointi. Kun tähän asti käyttäjä on joutunut taipumaan kännykän vaatimuksiin, Otaniemessä selvitetään, miten kännykkä voisi oppia kuuntelemaan paremmin käyttäjäänsä. Konsertissa se osaisi laittaa itsensä äänettömälle.

Rankkaus a- ja b-luokan yliopistoihin saa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun rehtorin Markku Lukan niskavillat pystyyn.

– Me emme ole raportin esittämä monialainen yliopisto. Meillä on samassa yliopistossa sekä tekniikka että talous. Yhdistelmä on osoittautunut hyödylliseksi ja tuonut uudenlaisia näkymiä.

Ammattikorkeat kisaavat nuorista

Ammattikorkeakoulujen tulo on lisännyt kilpailua osaavista nuorista.

Suomessa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin on 20 000 aloituspaikkaa vuodessa. Ylioppilaaksi valmistuu vuodessa 30 000 henkeä.

Simulan mielestä koulutuspaikkojen suuri määrä vääristää kilpailua. Käsillä tekemisen taitoa ei tarpeeksi arvosteta.

– Jos 70 prosenttia ikäluokasta menee korkeakouluihin, kuka tekee duunit. Tarvitseeko hankkia kauppatieteen maisterin koulutus, jos työskentelee Valintamyymälän kassalla.

Professoreista tullutmyyntimiehiä

Yliopistojen säästökuuri kirpaisee teknillisiä tieteitä muita karvaammin.

Kun valtion budjetista tulee niukasta rahaa, teknilliset opinahjot rahoittavat tutkimustyönsä ulkopuolisen rahoituksen turvin. Tietotekniikkayritykset ovat opinnäytteiden ja tutkimusten tärkeitä rahoittajia. Viime vuosien hiljaiselo näkyy siinä, että raha ei heltiä yrityksiltä helposti.

– Rahoitus muodostuu pienistä puroista ja neuvottelut vievät aiempaa enemmän aikaa, Lukka kertoo Lappeenrannan kokemuksista.

– Pitäisi päästä keskittymään väitöskirjojen ohjaukseen, mutta aika menee rahan perässä juoksemiseen ja myyntimiehen työhön, Simula lisää.

Teekkarikoulutuksen yksi ongelma ovat laiteinvestoinnit. Ala joutuu investoimaan uusiin välineisiin muita enemmän. Ulkopuolista rahoitusta on kuitenkin vaikea saada laitehankintoihin.Lappeenrannan yliopiston budjetista 40 prosenttia tulee ulkopuolisilta rahoituksilta. Otaniemen tietotekniikan osastolla ulkopuolinen osuus on 60-70 prosenttia.

Suuri osa ulkopuolisesta avustuksesta on valtion rahaa Suomen Akatemian ja Tekesin kautta. Lisäksi Lappeenranta pystyy nauttimaan EU-rakennerahaston kakkosalueen tuesta. Otaniemelle Nokia on tärkeä rahoittaja.

Teknisten alojen tilaustutkimuksessa on ikuinen rajanveto, missä raja menee bisneksen ja puhtaan tutkimuksen välillä.

– Jos Nokian tukemassa tutkimuksessa syntyy keksintö tai liiketoimintaidea, kyllä keksintöilmoituksen voi tehdä ja tieteelliset asiat voi erottaa kokonaisuudesta, Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osaston johtaja Olli Simula sanoo.

Puhdas akateeminen tutkimus ei istu tekniseen maailmaan.

– Meillä koko ajan kannustetaan opiskelijoita ryhtymään yritystoimintaan ja kehittämään yrityskelpoja ideoita. Mutta yrittäjyyden ja tutkijan rooleissa pelisääntöjen pitää olla selkeitä, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun rehtori Markku Lukka lisää.Bisneksen ja tutkimuksen raja häilyy

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      HS: Mehiläinen keksi keinon päästä hoitamaan oululaisia verovaroilla

    2. 2

      Rkp:n Henriksson Ylen Ykkösaamussa: Sotesta on syntymässä kaaos maahan

    3. 3

      Suomalainen Ville osti kahden miljoonan taalan aterian – ja antaa sen pois

    4. 4

      Työntekijöille ei enää riitä asuntoja Inarissa – meteoriitti voi laajentaa asuntopulan myös Nellimiin

    5. 5

      Eläinlääkärissä käynti on kallistunut selvästi 10 vuodessa – ketjuuntuminen uhkaa nostaa hintoja lisää

    6. 6

      Viro korotti alkoholi­veroa ja viinaralli siirtyi Latviaan – Tulli: Kyllä sitä jouset pohjassa tuodaan

    7. 7

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    8. 8

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    9. 9

      Rakennuslehti: Uudisasunnon hinta pomppasi 55 000 euroa – ”kasinopeli” nostaa nyt asuntojen hintoja

    10. 10

      Matkahuollon vika nyppii yrittäjää Black Fridayna – pieni verkkokauppa teki ”radikaalin ratkaisun”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    2. 2

      Orjatöitä vai rentoa meininkiä yli tonnin palkalla? Näin lukijat ajattelevat työkokeiluista

    3. 3

      HS: Mehiläinen keksi keinon päästä hoitamaan oululaisia verovaroilla

    4. 4

      Matkahuollon vika nyppii yrittäjää Black Fridayna – pieni verkkokauppa teki ”radikaalin ratkaisun”

    5. 5

      Suomalainen Ville osti kahden miljoonan taalan aterian – ja antaa sen pois

    6. 6

      Viro korotti alkoholi­veroa ja viinaralli siirtyi Latviaan – Tulli: Kyllä sitä jouset pohjassa tuodaan

    7. 7

      Rakennuslehti: Uudisasunnon hinta pomppasi 55 000 euroa – ”kasinopeli” nostaa nyt asuntojen hintoja

    8. 8

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    9. 9

      Arvaisitko, minne Suomesta viedään lonkeroa tai tillivotkaa? ”Suomi on jälkijättöinen maa”

    10. 10

      Onko lompakkosi sisältö kuin saksalaisella vai lähempänä portugalilaista?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    3. 3

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    4. 4

      Verkkokauppa.com julkaisi palautetuimpien tuotteiden Top 25 -listan

    5. 5

      Ilkka, 62, nostaa eläkettä ja käy kokopäivätöissä – ”Kyllä tässä pääsee voitolle”

    6. 6

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    7. 7

      Yksin asuva, tulisitko toimeen 669 eurolla kuukaudessa?

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    10. 10

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    11. Näytä lisää