Ympäristöyritykset vaativatjätealalle tervettä kilpailua

Julkaistu:

”Kuntienjätelaitoksetvääristäväthyötykäyttö-markkinoitaalihinnoittelulla”

Jätehuollossa toimivat ympäristöyritykset ovat käärmeissään kuntien jätelaitoksille, jotka tarjoavat palvelujaan kuntien vastuun ulkopuolella oleville yksityisille hyötykäyttömarkkinoille.

– Kun laitoksilta ei vaadita erillistä kirjanpitoa julkisten ja vapaiden markkinoiden jätteisiin, ristiinsubventio tai alihinnoittelu on mahdollista. Jätelaitokset vääristävät hyötykäyttömarkkinoita alihinnoittelulla, sanoo Ympäristöyritysten Liiton asiamies Katri Penttinen.

Penttisen mukaan eräskin jätehuoltoyritys oli kehittänyt menetelmän rakennusjätteen jalostamisesta hyötykäyttöön. Homma toimi hyvin, kunnes kunnallinen jätelaitos nappasi jätelähteen haltuunsa.

– Ylihalpa tarjous ei voinut olla jätelaitokselle kannattavaa, Penttinen sanoo.

Penttisen mukaan vastaavia löytyy enemmänkin. Penttisen mukaan kilpailu on ok, kunhan kaikki pelaavat samoilla pelisäännöillä.

– Nyt kunnallisilla laitoksilla on monopoli asumisessa syntyvään ja siihen rinnastettavaan jätteeseen. Kuntien jätelaitoksille ohjautuu lakisääteisesti jätevirtoja ja sitä kautta tuloja.

Penttisen mukaan alihinnoittelu mahdollistuukin juuri näillä tuloilla. Jätehuollossa toimivat ympäristöyritykset haluavatkin selkeät ohjeistukset kuntien jätelaitosten tehtävistä.

– Ettei lakisääteisillä tehtävillä saatuja tuloja käytetä yksityisten markkinoiden bisneksiin. Kuntien jätelaitosten tulisi pitäytyä niille alun perin tarkoitetuissa tehtävissä, Penttinen sanoo.

Yritykset siirtävätinvestointeja

Epäselvä työnjako on Penttisen mukaan johtanut yritykset siirtämään investointipäätöksiä. Yrityskauppojakin on syntynyt. Esimerkiksi jyväskyläläinen Ympäristöhuolto Mäkeläinen myytiin äsken Lassila & Tikanojalle.

– Kunnan järjestämä jätteenkuljetus oli merkittävin syy toteutuneeseen yrityskauppaan. Tulevaisuudesta ole varmuutta jatkuvan kilpailuttamisen vuoksi, Ympäristöhuolto Mäkeläisen toimitusjohtaja Tea Mäkeläinen kertoo.

Mäkeläisen mukaan kuntien toimet ryhtyä omimaan myös kaupan ja teollisuuden jätevirtoja vaikeuttavat yksityisen pienen jätehuoltoyrityksen toimintaedellytyksiä.

Ympäristöministeriön alainen työryhmä pohtii parhaillaan jätehuollon vastuunjakoa ja muita pelisääntöjä. Ehdotukset valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Aloite työryhmän perustamiseen tuli aikanaan Kilpailuvirastosta.

Rusinatpullasta

Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtajan Markku Salon mielestä väitteet alihinnoittelusta ja ristiinsubventioista ovat puppua. Kilpailun pelisäännöt ovat Salon mukaan ihan kohdallaan.

– Jos vain jätehuoltoyrityksetkin noudattaisivat niitä. Nyt ne haluavat sählätä kuntienkin mandaatilla.

Salon mukaan yritykset haluavat vain poimia rusinat pullasta eli hyödyntää vain rahaa tuottavan jätteen.

– Ja kun bisnes huononee jossain jätelajissa, jätelaitoksille jää jäte ja vastuu.

Penttisen mukaan taas yrityksille on jäämässä vain kunnan kuljetusrengin virka asumisjätteiden käsittelyssä, koska kunnalliset jätelaitokset määräävät, mitä yhdyskuntajätteille tehdään ja mihin ne viedään. Näin yrityksillä ei ole juuri sananvaltaa hyötykäytöstä, eikä mahdollisuutta tehdä siitä liiketoimintaa.

Kunnat ovat vahvassa asemassa, sillä jätelain mukaan niillä on päätäntävalta jätehuollon järjestämisestä omalla alueellaan.

Noin 500 miljoonan euron suuruisista jätehuoltomarkkinoista kamppailee Suomessa reilut 30 kuntaomisteista jätelaitosta ja -yhtymää sekä vajaat 200 yksityistä jätehuoltoyritystä.

Viranomaisentyöt erilleen

Tutkimuspäällikkö Juhani Pennanen Kilpailuvirastosta sanoo, että selvää näyttöä epäreilusta kilpailusta ei ole esitetty. Kilpailuviranomaisen lähiajan tavoite on kuitenkin saada kunnallisten jäteyhtymien toimintaa läpinäkyvämmäksi.

– Jätelaitosten ja -yhtymien viranomaistehtävät ja varsinainen toiminta pitäisi eriyttää.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    7. 7

      Metso tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    8. 8

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    9. 9

      Handelsblatt: RWE on kiinnostunut Uniperin osista

    10. 10

      Trainers’ House antoi tulosvaroituksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    9. 9

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    10. 10

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää