Verkostotekee tuloksen

Julkaistu:

Sponda parantaa kustannus-tehokkuuttaja laatuahiomalla koko verkostontoiminta-tapoja.Tavoitteenaon kutoaverkosto, jolla on kristallinkirkas yhteinen tavoite.

Rehellisesti peiliin katsova yritysjohtaja saattaa aina toisinaan huomata, että yritys voisi toimia tehokkaammin ja tuottaa asiakkailleen parempaa laatua. Tällaisen havainnon teki jokin aika sitten myös kiinteistösijoitusyhtiö Sponda.

Pitkälle verkostoituneessa maailmassa yhä useampi yritysjohtaja joutuu myös huomaamaan, että asiat eivät kehity juurikaan parempaan pelkästään sillä, että yritys itse kiristää askeleitaan nopeampaan vauhtiin. Yhteistyökumppaneilla saattaa olla suurempi vaikutus lopputulokseen kuin yrityksellä itsellään.

Esimerkiksi Spondalla on työntekijöitä 53, mutta yhtiön yhteistyöverkostossa työskentelee jopa 700 henkeä.

– Siksi sekä laatumme että kustannustehokkuutemme riippuvat aivan olennaisesti siitä, miten hyvin verkosto toimii, sanoo Spondan liiketoimintajohtaja Petri Roininen.

Spondalla ostopalveluiden kustannukset ovat noin 15-kertaiset omaan organisaatioon verrattuna. Yhtiö arvioi ostavansa vuosina 2005 - 2010 palveluita ja materiaalia jopa 350 miljoonalla eurolla.

– Verkoston sisällä on aivan selvä kohtalonyhteys. Jos keskitymme vain oman toimintamme hiomiseen, keskitymme vain 10 prosenttiin toiminnasta.

Koska verkoston yhteispeli on niin tärkeää, on Sponda päättänyt koota hajallaan olevat rivinsä yhteen. Kärjistäen voi väittää, että yhtiö siirtyy perinteisestä alihankinnasta kohti verkostomaista toimintaa.

Alihankinnan ja verkostotoiminnan ero voi olla joskus hiuksenhieno eikä verkostotoiminnalle edes ole yhtä ainoaa määrittelyä. Oleellista on kuitenkin, että yritykset pyrkivät aiempaa avoimemmin kehittämään yhteistyössä koko ketjun toimintaa. Perinteisessä alihankinnassa kukin yritys keskittyy lähinnä omaan palaseensa.

Erään määritelmän mukaan yritys voisi nähdä toimintansa ekosysteeminä, jossa jokaisen kohtalo riippuu koko ekosysteemin kohtalosta. ”Yrityksen teot vaikuttavat vaihtelevissa määrin koko yritysverkoston terveyteen, mikä puolestaan vaikuttaa lopulta yrityksen tulokseen sekä pahassa että hyvässä”, kirjoittavat Marco Iansiti ja Roy Levien Harvard Business Review- lehdessä.

Vaikka osapuolten menestys riippuu toisista, on verkostossa usein joku veturi. Sponda on omassa verkostossaan hämähäkki, jonka tehtävä on kutoa verkosto kasaan.

– Ellei kukaan vie sitä verkostoa, koko toiminta voi levähtää, sanoo Roininen.

Sponda on aloittanut verkoston rakentamisen valitsemalla noin 90 avainkumppania, joiden kanssa se on päässyt yhteisymmärrykseen perimmäisistä tavoitteista ja pelisäännöistä.

Yhteistä ekosysteemiä on vaikea rakentaa, jos yritysten tavoitteet eivät ole samansuuntaisia. Kyse ei siis ole siitä, toimiiko joku yritys oikein tai väärin. Sen sijaan tärkeää on, että toiminta on yhteensopivaa.

Myös Spondan kumppaneista osa koki verkostoyhteistyön omakseen, kun taas osan strategiaan malli ei istunut. Joskus toimintamallit voivat olla niin kaukana toisistaan, että keskustelu ei avaudu ollenkaan.

– Kaikille yrityksille ei synny kuvaa, mikä on meidän haasteemme ja mitkä ovat asiakkaidemme todelliset tarpeet. Silloin yritys ei välttämättä ymmärrä meidän tahtotilaamme, sanoo kiinteistöpäällikkö Mika Valtonen.

Keskustelujen myötä kumppaneiden määrä on vähentynyt, mutta jäljelle jääneiden merkitys on kasvanut. Kumppaneiden määrän vähentäminen on ollut myös yksi tavoite. Verkoston hallinnointi on helpompaa, jos osapuolten määrä on rajattu. Tästä syntyy kustannussäästöjä ja samalla toimintamallit on helpompi yhtenäistää.

Viestintä on yksi verkostotoiminnan perushaasteista. Pelkästään yhteisen tavoitetilan saavuttaminen vaatii paljon keskusteluja. Tuota keskustelua Sponda on käynyt kumppaneiden kanssa yhteistyösopimuksia tehdessään.

Lisäksi yhtiöllä on syksyn aikana kaksi suurta kumppanipäivää. Pari viikkoa sitten pidettyyn tilaisuuteen kokoontui urakoitsijoita ja suunnittelijoita ja marraskuussa on edessä tilaisuus, johon tulee kiinteistöhuoltoyhtiön kaltaisia ylläpitoyrityksiä.

Mutta kommunikaation tarve ei lopu siihen, että tavoitteet sisäistetään. Jos tavoitteena on kehittää koko ekosysteemin kilpailukykyä, tarvitaan kommunikaatiota jatkuvasti. Parhaat kehitysideat voivat syntyä missä tahansa verkoston solmussa.

– Meidän pitää kuunnella, mitä kumppanit sanovat. He ovat asiantuntijoita omalla alallaan; juuri siksihän me olemme toimintoja ulkoistaneet, sanoo Mika Valtonen.

Parhaat ideat liikkuvat vain, jos verkoston osapuolten välille syntyy jatkuva ja avoin kommunikaatio. Spondakin näkee, että nyt kehitettävä verkostomalli on vasta versio 1.0, jota pitää kehittää edelleen.

– Haluamme palautetta myös omasta roolistamme, että voimme kehittää toimintaa. Vain yhdessä jumppaamalla löydämme aidot edut verkostosta, sanoo Petri Roininen.

Hyvin toimivassa verkostossa kriittisen palautteen antaminen ei ole pelkästään oikeus, vaan jopa velvollisuus. Näin on ainakin, jos osapuolet uskovat aidosti koko verkoston kilpailukyvyn olevan ensisijainen kehityskohde, joka ratkaisee kaikkien menestyksen.

Verkostotoiminnan yksi avoimista kysymyksistä on menestyksen mittaaminen.

– Alamme seuraavaksi kehittää verkoston ohjaamista ja mittaamista. Meillä on joitakin ajatuksia asiasta, mutta aika paljon täytyy keskustella, mikä on meille ja yhteistyökumppaneille sopivin malli, sanoo Petri Roininen.

Perinteisiä tulosmittareita verkostolle on vaikea asettaa, koska kyseessä on kuitenkin itsenäisten yritysten joukko. Laadullisia mittareita verkostollekin voi kehittää. Jonkinlaisia mittareita jokaisen verkoston kannattaisikin itselleen asettaa, koska muuten toiminnan kehittymistä on vaikea arvioida.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    6. 6

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    7. 7

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    8. 8

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    9. 9

      Arhinmäen arvokello: läppä vai brändimoka?

    10. 10

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    3. 3

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    8. 8

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    9. 9

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    10. 10

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää