SAK-vetoisen tulopolitiikan aika on ohi

Julkaistu:

Toimihenkilökeskusjärjestö on valmis liikahtamaan tulopolitiikassa työnantajien haluamaan suuntaan. Puheenjohtaja Mikko Mäenpään mukaan toimihenkilöjärjestölle käy yritystason sopimisen lisääminen. Mäenpään mielestä yrityskohtaista palkkajoustoa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tulospalkkausjärjestelmillä.

Yrityksissä tulospalkkaukseen suhtaudutaan myönteisesti. Valtaosa yrityspäättäjistä pitää tulospalkkioita parhaina keinoina sitouttaa työntekijät yritykseen. Tulospalkkauksen piirissä on varsinkin ylempiä toimihenkilöitä. Myös teollisuusyritykset palkitsevat esimerkiksi työryhmiään tulosten perusteella.

Tyypillistä tulospalkkaukselle on palkkausjärjestelmien erilaisuus. Kriteerit räätälöidään yrityskohtaisesti. Niitä myös muutetaan tarpeen mukaan.

Palkansaajapuoli on valmis tukemaan tulospalkkausjärjestelmän nykyistä laajempaa käyttöä. Tuki on kuitenkin ehdollinen. Palkansaajat haluavat sopia yhteisistä pelisäännöistä. Työnantajat ovat toistaiseksi tyrmänneet nämä haaveet. Ne eivät halua työmarkkinakoneistoa häärimään yritysten sisälle tilanteessa, jossa nimenomaan haetaan yritys- ja yksilökohtaista joustoa palkitsemiseen.

Työnantajat haluavat ylipäätään siirtää tulopoliittista päätösvaltaa yrityksiin. Vasta tuloneuvottelukierros näyttää, kuinka pitkälle ay-liike on valmis tulemaan työnantajia vastaan.

Suomalainen tulopolitiikka on näihin päiviin saakka ollut SAK-vetoista. Keskitetystä sopimisesta suhteellisesti eniten on hyötynyt tavallinen teollisuustyöntekijä. Teollistuvassa yhteiskunnassa tälle oli perusteensa. Tupo turvasi laajalle palkansaajakunnalle nousevan elintason. Se hyödytti koko kansantaloutta.

Tilanne on nyt toinen, vaikka muutosta on muutoksessa vaikea havaita. Suomi kuuluu selkeästi jälkiteollisten yhteiskuntien joukkoon. Tietoyhteiskunta on siinä mielessä realisoitunut, että maan vauraus perustuu enenevästi koulutukseen ja osaamiseen. Myös erilaiset palvelut syrjäyttävät perinteistä teollisuustyötä, joka globalisoituvassa maailmassa siirtyy halvemman työvoiman ja muutenkin alhaisempien kustannusten maihin.

Tulopolitiikka on talouspolitiikan yksi osa-alue. Yhteiskunnan dynamiikkaa ei enää turvata sillä, että palkkapolitiikan keskiössä on teollisuustyöntekijä. Sellainen politiikka on omiaan karkottamaan maasta niin yritykset kuin korkeasti koulutetut osaajat. Se on omiaan karkottamaan maasta menestystekijät.

Mutta onko maalla viisautta ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtunut muutos varsinkin, kun muutostarve ei koske pelkästään tulopolitiikkaa. Myös talouspolitiikan toinen palikka, finanssipolitiikka, pitäisi virittää tukemaan Suomen menestymistä globaalissa kilpailussa. Tämä tarkoittaa kannustavuuden ulottamista verotukseen.

Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu sotien jälkeen konsensuksella. Tulokset ovat olleet hyviä. Muuttuneessa maailmassa pärjääminen merkitsee sitä, että joudutaan hyväksymään perinteisessä mielessä nykyistä eriarvoisempi yhteiskunta.

Politiikka on aina taiteilua järjen ja tunteen, terveen itsekkyyden ja toisista välittämisen välillä. Kova fakta kuitenkin on, että vain menestys tuo jaettavaa. Palkansaajaliikkeellä ja hallituksella pitää olla uskallusta katsoa eteenpäin. Nyt tarvitaan uusia avauksia ja rohkeita valintoja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Työtön Jouni, 26, haki töitä: päätyi joulupukiksi Kiinaan – ”Päivällis­pöydässä on isketty eteeni jo koiraakin”

    3. 3

      Rautelle yli 21 miljoonan euron tilaukset Venäjältä

    4. 4

      Työllisyys paranee hiljalleen jos ollenkaan – hallituksen tavoite kaukana

    5. 5

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    6. 6

      Tiedon tulos päihitti ennusteet – liikevaihto kasvoi

    7. 7

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    8. 8

      UPM kohensi tulostaan – liikevaihto jäi odotuksista

    9. 9

      UPM investoi Venäjälle – harkinnassa myös biojalostamo Saksaan

    10. 10

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    4. 4

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    5. 5

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    6. 6

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    9. 9

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    10. 10

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää