Äänestä muuttamalla

Julkaistu:

Muutto naapurikuntaan voi olla tehokkaampi tapa vaikuttaa elämisen hintaan kuin äänestys kunnallisvaaleissa. Saman alueen kunnissa veroista voi kertyä jopa 1 500 euron erot vuodessa.
Asuinkunnalla on väliä. Samalla seudulla asuvan keskituloisen perheen vuosimenot voivat vaihdella jopa noin 1 500 euroa vuodessa pelkästään kunnallis- ja kirkollisverojen erojen takia. Eri alueiden kuntien välillä erot ovat vielä suuremmat.

Taloussanomat vertaili eri kuntien kunnallis- ja kirkollisveroja suurimpien kaupunkien ympäristössä. Vertailuun otettiin mukaan pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu ympäristökuntineen.

Halusimme selvittää, mikä kunta kullakin seudulla on edullisin verojen perusteella. Ajatuksena oli, että lähikunnat voivat olla kilpailukykyisiä vaihtoehtoja asuinkuntaa mietittäessä. Suurimmat erot saataisiin, jos otettaisiin mukaan kaikki kunnat, mutta vain harvalle Kauniainen ja Pelkosenniemi ovat todellisia asuinpaikkavaihtoehtoja.

Vertailussa käytettiin apuna Veronmaksajien Keskusliiton tutkimusta Kuntien verot Suomen maakunnissa 2004. Laskelmien lähtökohtana on perhe, jossa palkkatyötä tekevät vanhemmat ansaitsevat vuodessa yhteensä 59 021 euroa. Perhe asuu rivitalossa. Kuten suurin osa suomalaisista, esimerkkiperheemmekin kuuluu kirkkoon.

Selvästi eniten kunnan kalleuteen vaikuttaa kunnallisvero. Se vaihtelee esimerkkikunnissa 16 ja 19 välillä. Koko maan korkein kunnallisvero, 20 prosenttia, on Pelkosenniemellä ja Savukoskella. Kirkollisverot puolestaan vaihtelevat vertailukunnissa 1:stä 1,75 prosenttiin. Koko maan korkein kirkollisvero, 2,25 prosenttia, on Iniössä. Vertailualueista yleisesti ottaen alhaisimmat kunnallis- ja kirkollisverot ovat Helsingin alueella ja Turun seudulla.

Suurimmat veroerot ovat pääkaupunkiseudulla. Halvimmalla asukkaat pääsevät Kauniaisissa, missä kunnallisveroprosentti on maan pienin eli 16 ja kirkollisvero yhden prosentin suuruinen. Siellä esimerkkiperhe selviäisi noin 8 330 euron kunnallis- ja kirkollisveroilla vuodessa, kun Vihdissä ja Sipoossa se joutuisi pulittamaan 9 800 euroa. Lisäksi kuntalaiset luonnollisestikin maksavat veroja valtiolle.

Toiseksi edullisimpia alueen kunnista ovat Helsinki ja Espoo. Vantaa ponnistelee samassa sarjassa Tuusulan ja Keravan kanssa, mutta jää ensi vuonna jälkeen, sillä se on ilmoittanut nostavansa äyriään 18,75:een.

Kuopion seudulla veroerot ovat toiseksi suurimmat. Siellä oikean kunnan puolella asuminen voi säästää perheeltä noin 860 euroa vuodessa. Alueen halvin kunta on Leppävirta ja kallein Karttula.

Vertailun alueista neljällä keskuspaikkakunta on seudun halvin eli alueensa halvimpia ovat Tampere, Lahti, Jyväskylä ja Oulu. Tampereella ja Oulussa kunnallis- ja kirkollisveroprosentit ovat samat ja esimerkkiperheeltä kilahtaa kunnalle ja kirkolle yhteensä 9 433 euron summa.

Tampereen alueelta löytyy vertailun toiseksi kallein kunta Orivesi. Oulun seudulla kalleimpiin kuuluvat Kiiminki ja Muhos.

Turku on ainoa vertailun keskuspaikkakunta, joka on seutunsa kallein. Turussa maksetaan 18 prosentin veroja, kun alueen halvimmassa kunnassa Naantalissa selvitään puolitoista prosenttiyksikköä pienemmällä verolla. Näiden kunnallis- ja kirkollisverojen erotus on reilut 600 euroa vuodessa.

Lieto saattaa kuitenkin ensi vuonna nousta Turkua kalliimmaksi, sillä kunnassa mietitään kunnallisveron nostoa puolella prosenttiyksiköllä 18,25 prosenttiin.

Oleellisia asumispaikkakuntaan liittyviä maksuja ovat myös kiinteistöverot, päiväkotimaksut ja vesi- ja jätemaksut. Kiinteistöveroa ei otettu mukaan vertailuun, koska todellisten verotietojen saaminen on vaikeaa tonttien verotusarvojen suuren vaihtelun takia. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentit liikkuvat 0,22 ja 0,50 prosentin välillä.

Suurin veroprosentti ei kiinteistöverossa välttämättä tarkoita korkeinta veroa. Esimerkiksi Helsingissä kiinteistöveroa maksetaan pientaloalueen rivitaloasunnosta 173 euroa vuodessa ja Porissa 79 euroa, vaikka Helsingin kiinteistövero on 0,22 ja Porin 0,23 prosenttia. Suurimmilla paikkakunnilla tonttien niukkuus nostaa hintoja ja samalla tonttien verotusarvoa.

Kunnalliset päiväkotimaksut ovat Kuntaliiton mukaan varsin samansuuruiset koko Suomessa. Korkein maksu on 200 ja alin nolla euroa. Maksun määräävät vanhempien tulorajat vaihtelevat jonkin verran kunnittain.

Vesimaksujen vertaaminen on hankalaa sikäli, että monet kunnat ovat myyneet vesi- ja jätevesilaitoksensa. Lisäksi eri laitoksilla on eri käytäntö, sisältyykö arvonlisävero maksuihin vai ei.

Aivan täsmällisiä vero- ja asumislaskelmia on mahdotonta tehdä, koska niin verot kuin asuntojen hinnatkin muuttuvat. Esimerkiksi Kiinteistömaailman elokuussa julkistaman asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet vuodessa kahdeksan prosenttia. Rivitalohuoneistojen myyntihinnat ovat nousseet nopeammin kuin kerrostaloasuntojen.

Myös kunnallis- ja kirkollisverot ovat hiljalleen nousseet. Keskimääräinen kunnallisvero vuonna 1991 oli 16,62 prosenttia, kun tänä vuonna se on 18,12 prosenttia. Keskimääräinen kirkollisveroäyri on noussut samassa ajassa 1,28:sta 1,30 prosenttiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Vaisala sai tilauksia heinä-syyskuussa ennätystahtiin

    4. 4

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    5. 5

      ”Tekoäly kuin uusi sähkö” – Ministeri Lintilä: Kaksi vuotta sitten kukaan ei puhunut mitään

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      Radio Helsinki: Digelius-levykaupan Ilkka ”Emu” Lehtinen on kuollut

    8. 8

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    9. 9

      Kiinan öljyn tarve saattaa olla luultua suurempi

    10. 10

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää