Yksipuolinen tehokkuusajatteluei ole kestävällä pohjalla

Julkaistu:

Julkinen sektori tuottaa runsaasti kansalaisten ja elinkeinoelämän tarvitsemia palveluja. Saatuihin palveluihin suhteessa maksettuihin veroihin ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. Kuntakyselyissä on myös usein käynyt ilmi, että enemmistö kansalaisista suostuisi veronkorotuksiin, jos näin varmistetaan hyvät kunnalliset terveyspalvelut. Tyytyväisyys kuitenkin vähenee tulojen ja verojen kasvun myötä, koska julkisten palvelujen laatu ei välttämättä riitä suurituloisille. Kaikkiin julkisiin palveluihin tai tulonsiirtoihin ei myöskään olla yhtä valmiita lisäämään verorahoitusta kuin terveyspalveluihin.

Valtaosa julkisista menoista suuntautuu peruspalveluihin ja tulonsiirtoihin eli sosiaali-, terveys- ja koulutusalojen katteeksi. Oikeuslaitos, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito käyttävät selvästi vähemmän varoja.

Varsinaiseen hallinnolliseen byrokratiaan kuluu Suomessa kansainvälisesti vertaillen suhteellisen vähän rahaa. Byrokratiaa tarvitaan varmistamaan toiminnan laillisuus ja ohjautuminen hallituksen, eduskunnan ja kunnanvaltuustonkin haluamalla tavalla. Byrokratian menettelytavat auttavat myös esimerkiksi oikeudellisten vastuiden jälkiselvittelyissä, jos sattuisi käymään vahinko.

Julkisen sektorin toimintaa suunnitellaan ja ohjataan paljolti tulosohjauksen avulla. Kyse on yhteiskunnallisista tavoitteista ja julkisen sektorin palvelukyvystä kaikilla osa-alueillaan. Tavoitteita asetetaan sekä pidemmälle että lyhyemmälle aikavälille, ja vuotuiset budjetit mitoitetaan niin, että toiminnalliset tulokset periaatteessa kyetään saavuttamaan. Vuosikertomusten ja tilinpäätösten kautta, joita kehitetään erityisessä tilivelvollisuushankkeessa, tulosohjausta ja tulostavoitteiden asettamista pyritään edelleen terävöittämään.

Budjetin tulostavoitteet kirjataan periaatteessa sellaisessa muodossa, että tavoitteen saavuttaminen tai saavuttamatta jääminen voidaan jälkikäteen todeta. Selkeitä esimerkkejä ovat oikeusministeriön tavoitteet juttujen enimmäiskäsittelyajoille eri oikeusasteissa tai sisäministeriön tavoitteet toimintavalmiusajoille poliisille ja pelastuslaitoksille. Hankala esimerkki on hallituksen työllisyysastetavoite – 70 prosenttia hallituskauden loppuun mennessä – koska tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat myös monet hallituksen vaikutusvallan ulkopuolella olevat asiat, eikä tavoitteen saavuttamiseen enää oikein uskota.

Samaan hankalaan tavoitejoukkoon lukeutuvat tuottavuus ja tehokkuus. Hallitus on asettanut tavoitteeksi hallinnonalakohtaisten tuottavuusohjelmien laatimisen niin, että tavoitteiden saavuttaminen on todennettavissa. Tänä vuonna tehdään työtä viidessä pilottiministeriössä, ja jatkossa kaikki hallinnonalat pitäisi saada mukaan. Koska suuri osa julkisista palveluista tuotetaan kunnissa, tuottavuushanke on ulotettu myös sinne. Tuottavuudelle ei silti ole vielä olemassa julkisia määrällisiä tavoitteita – tämä saattaa olla viisasta varovaisuutta, mutta tavoitteet pitäisi voida muotoilla selkeiksi.

Tuottavuus käsitteenä on periaatteessa yksiselitteinen – tuotokset suhteessa panoksiin – mutta tuottavuuden sateenvarjon alle kerätään helposti kaikki tehokkuuteen liittyvät asiat, jolloin tuloksena on lähinnä hallinnollista mössöä. Kustannustehokkuus tavoitteena tuottavuuden asemasta voisi selkeyttää ja ohjata tuotteistamaan ja kehittämään julkisen sektorin kustannuslaskentaa.

Ongelma syntyy myös siitä, että hallinnonalakohtaisesti käsiteltynä tuottavuus- ja tehokkuustavoitteet määritellään kapea-alaisesti. Suurimmat tehokkuushyödyt voisivat syntyä hyppäyksinä vanhoista prosesseista kokonaan uusiin yhdistämällä hallinnonaloja, uutta tekniikkaa ja käyttäen ehkäpä kokonaan uusia toimintatapoja. Toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelu yksittäisissä virastoissa tai yksittäisissä toiminnoissa saattaa vaarantaa yhteiskunnan kokonaisedun, jos järjestelmiä ei nähdä kokonaisuuksina.

Hyviä esimerkkejä uudesta ajattelusta on olemassa. Julkisen sektorin ei tarvitse itse toimia palvelutuottajana, vaikka se edelleen toimisi rahoittajana. Julkista palvelutuotantoa tai rakentamista voi korvata tulonsiirroilla, lainoilla, takauksilla tai vaikkapa korkotuella tai verohuojennuksilla. Korvaavia toimintamalleja ja kokemuksia niistä on olemassa, ja uusi it-tekniikka mahdollistaa entistä keveämmän tuntuisen hallintobyrokratiankin, jos lainsäädäntö ei tätä estä. Eräänlainen ongelma on, että uusi tekniikka mahdollistaa myös entistä raskaamman valvonnan, ja tähän on selvästikin myös halukkuutta.

On nähtävissä, että julkinen ja yksityinen sektori ovat jakamassa palvelutuotantoa uudella tavalla siten, että yksityinen sektori kasvattaa osuuttaan nimenomaan suurissa kasvukeskuksissa, joissa ovat toimivat markkinat ja varakkaimmat ja laatutietoisimmat asiakkaat. Silti näilläkin alueilla ja vielä enemmän haja-asutusalueilla jää tarvetta julkisen sektorin omalle palvelutuotannolle. Tämä johtuu siitä, että julkisella sektorilla on yleisvastuu ja yksityisen sektorin palvelukyky on rajoitettu.

Huono-osaisimmat ja vaikeimmat asiakkaat jäänevät myös jatkossa julkisen sektorin palveluvastuulle. Tehokkuus- ja tuottavuuslaskelmissa tämä asiakkaiden uudelleenjako merkitsee sitä, että julkisen sektorin hoitamissa laitoksissa tekninen tuottavuus pyrkii edelleen laskemaan, vaikka yksityisissä saman alan laitoksissa tuottavuus voi kohota. Järjestelmän kokonaistehokkuus voi silti parantua tällaisessa työnjaossa, ja vähintäänkin epäreilua on tällöin syyttää julkista palvelutuottajaa, esimerkiksi kunnallista vanhainkotia, tehottomuudesta.

Kirjoittaja on valtiovarainministeriössä työskentelevä finanssineuvos.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Kiinan öljyn tarve saattaa olla luultua suurempi

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      Syksyllä korjattiin ennätyksellinen ruissato – ensi vuoden odotukset laihat

    8. 8

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    9. 9

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    10. 10

      EU:lta 2,5 miljoonaa euroa tukea Anttilasta ja Stockmannilta irtisanotuille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää