yö löytyy museosta

Julkaistu:

Työelämä: Suomessa on enemmän museoita kuin museoissa henkilökuntaa. Yleisöäkin riittää, sillä suomalaiset vierailevat museoissa ahkerammin kuin urheilukilpailuissa. Tekniikkamuutosten takia alalla olisi tarjolla yhä lisää työtä.
Museot varjelevat ja välittävät kansallista kulttuuriperintöämme vajaatehoisesti. Hyvästä lainsäädännöstä huolimatta alalla on 300 henkilötyövuoden vajaus eli väkeä tarvittaisiin kolmannes lisää.

Alan työpaikkojen niukkuudella on pitkät perinteet. Akavan työmarkkinakatsaus-kirjanen on jankuttanut vuosikaudet, että museoalalle "uusia vakinaisia työpaikkoja ei perusteta juuri lainkaan." Väen vaihtuvuus on ollut pientä, mutta nyt sukupolvenvaihdos näyttää alkaneen. Etenkin nuorille tekniikkaosaajille on tullut kysyntää.

– Työllisyystilanne on viime aikoina parantunut, sillä saimme vuoden alussa 44 uutta virkaa, kertoo Museoalan ammattiliiton puheenjohtaja, Porvoon museon johtaja, amanuenssi Merja Herranen. Uusia työpaikkoja on tullut erityisesti kokoelmien digitalisointiin. Kaikki kokoelmat luetteloidaan nykyisin sähköisesti.

Museoalan työttömyys on pudonnut 8,5 prosenttiin. Vielä muutama vuosi sitten se oli kaksinkertainen.

Museoalalla on pölyinen imago. Tylsimmillään museo nähdään viljamakasiinien nurkkiin pinottuna vanhojen maatalousesineiden kokoelmana.

– Kotiseutumuseot hoidetaan harrastajavoimin ja ne syntyvät kotiseuturakkaudesta. Meidän työmme on puhtaasti ammatillista kansallisen kulttuuriperinnön vaalimista, Merja Herranen määrittelee.

Uusi museolaki antoi museolaitokselle selkeitä viranomaistehtäviä. Tämän tietävät ainakin ne, joiden rakennussuunnitelmat ovat menneet viraston lausunnon takia uusiksi.

Museoihmiset ovat koulutettuja ammattilaisia. Tutkijoilla, amanuensseilla, intendenteillä ja museonjohtajilla on ylempi korkeakoulututkinto. Konservaattoreilla on takanaan 160 opintoviikon eli neljän vuoden monipuoliset opinnot ammattikorkeakoulussa.

Koulutetut museomestarit vastaavat näyttelyiden rakentamisesta ja muista käden taitoja vaativista museotehtävistä. Museolehtorit hoitavat opetustoimintaa yhteistyössä koulujen kanssa.

Arkeologit tutkivat pääasiassa esihistoriallisia maalöytöjä, vaikka nykyisin jo sataa vuotta vanhemmat maalöydöt kuuluvat arkeologeille. Todellisia huippuammattilaisia ja median lellikkejä ovat sukeltavat meriarkeologit, jotka kisaavat laivanhylkyjen esineistä kaupallisten keräilijöiden ja meripelastusyhtiöiden kanssa.

Työpaikkojen niukkuuden lisäksi museoalan työt ovat koulutukseen verrattuna alipalkattuja.

– Ammattilaismuseoita rasittaa kotiseutumuseosyndrooma. Palkka ei vastaa koulutusta eikä erityisosaamista, Merja Herranen toteaa.

Ideana onkin rekisteröidä ammattimaisesti hoidetut museot. Eräissä Euroopan maissa rekisteri on jo käytössä.

Museoalan keskipalkka on 2 300 euroa. Lähes kolme neljäsosaa ammatissa toimivista on naisia. Myös museo-käsitteen kirjavuus sekoittaa kuvaa.

– Nykyisin kuka tahansa voi ruveta kutsumaan esinekokoelmaansa museoksi ja itseään museonjohtajaksi, Herranen puuskahtaa.

Tästä esimerkkinä ovat vaikkapa maan eri puolille nousseet yksityiset "traktorimuseot", jotka sinänsä voivat olla alan harrastajille kiinnostavia kohteita. Herrasen mukaan WC-pönttöjen tai perämoottoreiden kokoelmaa voi kutsua museoksi yhtä vähän kuin yksityisen keräilijän postimerkkikokoelmaa.

– Keräilemisen periaate ei yksin täytä yleisen ja yhteisen kulttuuriomaisuuden vaalimisen kriteeriä. Vasta ihmistyö tekee museon, jolla on jotain kulttuuri- tai taidehistoriallista tai tutkimuksellista annettavaa.

Kirkolla on Suomen vanhimmat ja arvokkaimmat esinekokoelmat mutta ei kirkkoa silti kutsuta museoksi. Kirkkomuseota on kyllä suunniteltu pitkään mutta muodosta ei olla päästy yksimielisyyteen. Kenties meille tulee virtuaalinen kirkkomuseo.

Museoala on epätrendikäs, koska se ei tule toimeen ilman valtion rahaa. Museoiden palkka- ja toimintamenoja rahoitetaan budjetista tietty summa henkilötyövuotta kohti mutta rakentamismenot museon on yleensä itse hankittava. Yhteensä valtionosuus on 18 miljoonan euron luokkaa.

– Moni museo saa rahoitusta myös kunnilta ja erityisesti taidemuseot säätiöiltä. Aika paljon hankitaan rahaa myös omalla toiminnalla mutta edes suuren maailman miljoonien kävijöiden museot eivät tule ilman yhteiskunnan varoja toimeen.

– Sanotaan, että kulttuuri ei tuota mitään. Pitäisi kuitenkin muistaa ne eurot, jotka museoissa kävijät jättävät paikkakunnalle, Herranen muistuttaa.

Tarvitsevatko museot kipeämmin rahaa vai lisää henkilökuntaa?

– Molempia tarvitaan. Jos näyttelyitä ei pystytä järjestämään, sitten vain luetteloidaan kokoelmia. Se ei vastaa tarkoitustaan ja veronmaksajilla onkin syy vaatia, että museon toiminta näkyy ulospäin, Merja Herranen muistuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    7. 7

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    8. 8

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    9. 9

      Syrjäseudulle etsittiin lääkäriä: ainoan hakemuksen pyyntö yllätti – ”Palkkatoive 12 500 euroa, perjantait vapaaksi”

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    7. 7

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    11. Näytä lisää