Kotimaiset tulot jäivät heikoille

Julkaistu:

Merkittävissä verouudistuksissa on normaalia, että hallitus ja hallituspuolueet viittaavat uudistuksen positiivisiin kohtiin. Eduskunnan yritys- ja pääomaverouudistuksessa viitattiin yhteisöverokannan laskuun ja käyttöomaisuusosakkeiden vapauttamiseen verosta eräissä tapauksissa.

Ne, joiden verotus uudistuksessa kiristyy, sekä poliittinen oppositio painottavat uudistuksen tuomia tiukennuksia ja pitävät uudistusta kelvottomana. Näin tapahtui tälläkin kertaa.

Ei uudistus ole niin huono, ettei sen kanssa voisi elää. Mutta kansainvälinen verokilpailu jatkuu ja asettaa uusia uhkia Suomen taloudelle. Aiemmin jokainen maa on veropolitiikassaan pyrkinyt vetämään "kotiinpäin", ja kansainväliseen vero-oikeuteen on tästä jopa muodostunut selviä käytäntöjä. EU:n piirissä vedätys ei ole enää mahdollista. EY:n tuomioistuin on viime vuosien käytännössään ollut hyvin tiukka.

Mutta luulisi olevan selvä asia, ettei mikään maa säädä ulkomaalaisille sekä ulkomaille tehdyille sijoituksille edullisempaa verotuskäsittelyä kuin vastaaville kotimaisille. Samoin on outoa, jos aktiivisesti heikennetään kotimaisten yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä ulkomaihin nähden.

Valitettavasti ja ihmetyksekseni tällaista kuitenkin tapahtui äskeisessä uudistuksessa. Vaikka valtiovarainvaliokunta ministeriön suostumuksella jonkin verran lievensi vakuutusyhtiöiden (ja pankkien) sijoitusomaisuusosinkojen ketjuverotusta, lakiin jäi se räikeä piirre, että ulkomailta saadut osingot ovat täysin verovapaita (edellytyksenä 10 prosentin omistus), mutta kotimaiset ovat 75-prosenttisesti veronalaisia.

Vakuutusyhtiöt voivat siis perustaa haluamiinsa EU-maihin holdingyhtiöt sijoituksiaan varten ja kotiuttaa osingot verovapaasti.

Onko enää mielekästä sijoittaa kotimaisiin osakkeisiin? Miten tämä epäneutraalisuus vaikuttaa pörssimme toimintaan?

Valiokunta sai käsittelyn aikana valtiovarainministeriön kirjeen, jonka mukaan osingoista perittävä (ulkomainen) lähdevero "on omiaan rajoittamaan tällaisten holdingyhtiöiden käyttöä". Tämä on lievästi sanoen puolitotuus, sillä jos esimerkiksi Englantiin perustetaan holdingyhtiö, joka sijoittaa englantilaisiin osakkeisiin, mikään lähdevero ei tule kysymykseen.

Eri asia olisi, jos englantilainen Suomesta omistettu holdingyhtiö sijoittaisi suomalaisiin osakkeisiin: 15 prosentin lähdevero supistaisi verokantaedun 4,5 prosentin suuruiseksi.

Eduskunnan saama, mielestäni virheellinen informaatio johti siihen, että vakuutusyhtiöille säädettiin porkkana sijoittaa ulkomaisiin osakkeisiin kotimaisten sijasta. Onko tämä oikeata veropolitiikkaa?

Noteeraamattomien osakkeiden osinkojen selkeästi pörssiosakeosinkoja edullisempi verotus tulee sekin vähentämään listautumishaluja ja sen mukana listautumiseen sopivien yhtiöiden kasvumahdollisuuksia. Pörssimme alhaiset kurssit antavat ulkomaisille suuryrityksille mahdollisuudet hankkia suomalaisyrityksiä halvalla. Tästä on nähty useita esimerkkejä.

Kun suomalainen yritys etabloituu ulkomaille, se perustaa yleensä maahan tytäryhtiön. Tytäryhtiö pystyy vain harvoin alkuvuosina voitolliseen tulokseen. Normaalisti emo joutuu tukemaan sitä. Tällainen konsernituki on tähän asti ollut vähennyskelpoinen ainakin jossain laajuudessa.

Nyt kuitenkin lakiin otettiin säännös, joka kieltää vähentämästä "muiden saamisten kuin myyntisaamisten menetykset ja arvonalenemiset, tällaiselle yksikölle annettu konsernituki sekä muut vastaavat osakeyhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta suoritetut menot".

Vaikka ymmärränkin säännöstä puoltavat systemaattiset syyt, uudistus tulee merkittävästi vaikeuttamaan varsinkin pienten ja keskisuurten yritystemme laajentumiset ulkomaille ja lisäämään niiden kustannuksia.

Kyse on siitä, onko ankaruudessaan tyylipuhdas säännös tärkeämpi kuin se, että yrityksemme voisivat kasvaa vientipyrkimyksissään maamme talouden hyväksi. EU on opettanut virkamiehillemme sen, että kotimaisen suosiminen lainsäädännöllä merkitsee toisten jäsenmaiden yritysten luvatonta syrjintää.

Nyt näyttäisi olevan tarpeellista opettaa sekä verolain valmistelijoille että päättäjille, että kotimaisille yrityksille on sentään turvattava samat edellytykset kuin ulkomaalaisille.

Kirjoittaja on julkisoikeuden emeritusprofessori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Metsäteollisuus: Neuvotteluja Paperiliiton kanssa jatketaan perjantaina

    9. 9

      Kommentti: Jo 40 000 työtöntä palkattomassa ”työtoiminnassa” – huolestuttava syy selvisi

    10. 10

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    3. 3

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    10. 10

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää