Belgian kasvu jatkuu, Hollanti toipuu nopeasti

Julkaistu:

Kahden EU:n perustajajäseniin kuuluvan maan talouskehitykset ovat kulkeneet pari viime vuotta eri polkuja. Hollannin talous kiehahti vuosituhannen vaihteen tienoilla yli ja tekee vasta paluuta suhdannekuopasta, kun taas Belgia toipui nopeasti talouden lyhyestä supistumisen jaksosta vuoden 2001 lopussa ja kasvaa vahvasti. Naapurusten talouskehityksen erilaisuutta heijastaa myös niiden velkatilanteen kehitys. Belgian julkinen kokonaisvelka on supistunut selvästi ja valtiontalous kiivennyt ylijäämäiseksi, kun Hollannin budjettivaje on ajautunut jo Maastrichtin sopimuksessa sallittua suuremmaksi.

Hollannin kokonaisvelka on kuitenkin, toisin kuin Belgian, pysynyt kriteerien sallimissa rajoissa. Kun budjettialijäämän tulisi olla alle kolme ja kokonaisvelan alle 60 prosenttia maan kokonaistuotannon arvosta oli Hollannin alijäämä viime vuoden lopussa 3,2 ja kokonaisvelka oli kuitenkin 54,1 prosenttia. Belgian budjetti taas on pysynyt ylijäämäisenä vuodesta 2000 alkaen, mutta kokonaisvelka on edelleen kokonaistuotannon kokoinen. Velka on kuitenkin kehittynyt oikeaan suuntaan, vielä vuonna 1999 se oli 115 ja vuonna 1996 130 prosenttia Belgian kokonaistuotannosta.

Hollannin talouskehitys riippuu poikkeuksellisen paljon kansainvälisistä suhdanteista. Maalla on pitkät perinteet kansainvälisessä kaupassa ja se sijaitsee koko Euroopan liikenteen solmukohdassa, suurten jokien ja Pohjanmeren ja Atlantin rajalla. Hollanti hyötyikin selvästi Yhdysvaltojen huippunopean kasvun vaiheesta 1990-luvun lopulla, ja sen kokonaistuotannon kasvu ylsi useana vuonna neljän prosentin tuntumaan. Kasvu kuitenkin ylikuumensi Hollannin talouden pahan kerran, ja sen kuluttajahintojen nousuvauhti ylitti viisi prosenttia vuoden 2001 alkupuolella. Yhdysvaltojen kasvun hiipuminen veti Hollanninkin nopeasti nollakasvun lukemiin vuoden 2002 aikana.

Viime vuonna Hollannin talous supistui hieman alle prosentin, mutta on palaamassa kasvun uralle. Brittiläinen Economist Intelligence Unit-tutkimuslaitos, EIU, ennustaa maan inflaatiokorjatun kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 1,4 ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Samalla sen inflaatiovauhdin ennustetaan hidastuvan vuoden 2003 noin 2,2 prosentista noin puoleentoista prosenttiin tänä ja ensi vuonna. Talouden toipumisen toivotaan palauttavan maan julkisen alijäämän Maastrichtin sopimuksen puitteisiin, mutta OECD huomauttaa tuoreessa katsauksessaan maan julkisen talouden rakenteiden heikentyvän nopeasti. OECD:n mukaan varsinkin Hollannin eläkejärjestelmä kaipaa uudistuksia, jotka vähentäisivät varhaisen eläkkeelle jäämisen taloudellisia houkutuksia.

Eläkejärjestelmä onkin yksi tekijä, joka on pitänyt Hollannin työttömyysasteen eurooppalaisittain alhaisena. Viime vuoden taantuman aikana Eurostatin kriteerien mukainen työttömyysaste nousi kolmesta viiteen prosenttiin, kun euroalueen työttömyysaste oli yhdeksän ja naapurimaa Belgian kahdeksan prosentin tuntumassa. Hollannin työttömyyttä pitää alhaisena myös työttömyyskorvausjärjestelmä, jossa työttömyysturvan kesto on porrastettu työssäoloajan mukaisesti, mikä lisää varsinkin nuorempien työttömien kiinnostusta pyrkiä nopeasti takaisin työmarkkinoille. Alle kymmenen vuoden työura oikeuttaa vain 10, ja alle viiden vuoden viiden kuukauden työttömyyskorvaukseen.

Belgian talous selvisi Yhdysvaltojen äkkijarrutuksen aiheuttamasta suhdannekuopasta suhteellisen nopeasti, ja maan talous palasi vuosien 2001 ja 2002 vaihteen aikaisesta kokonaistuotannon supistumisestaan eurooppalaisittain nopeahkon kasvun uralle jo vuonna 2003. Economist Intelligence Unit arvioi Belgian yltävän 2,5 prosentin reaaliseen kasvuun sekä tänä että ensi vuonna. Kehitys ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan maan alueiden erot uhkaavat kärjistyä. Laitoksen mukaan erityisesti raskaan teollisuuden alue Vallonia uhkaa jäädä jälkeen modernimman, enemmän palvelualoihin suuntautuneen Flanderin tahdista. OECD:n mukaan belgialaisen työn verotusta tulisi keventää maan työttömyyden alentamiseksi erityisesti taantuvilla teollisuuden aloilla. Belgian korkea valtionvelka kuitenkin vähentää sen hallituksen mahdollisuuksia tasoittaa alueiden kehityseroja julkisin tulonsiirroin. EIU kuitenkin ennustaa juuri työttömyyden lievittämisen painavan Belgian budjetin jonkin verran alijäämäiseksi sekä tänä että ensi vuonna.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    2. 2

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    3. 3

      Joululahjat Kiinasta? Posti: Kohta on kiire – mm. Black Friday, Cyber Monday ja 1212 ruuhkauttavat

    4. 4

      Saksan hallitus­neuvottelut: Merkel uskoi jo ratkaisuun – FDP marssi ulos

    5. 5

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    6. 6

      Ylipaino voi nostaa henkivakuutuksen hintaa – terveydestä valehtelu selvitysvaiheessa saattaa vaikuttaa omaisten tulevaisuuteen

    7. 7

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    8. 8

      Myös OP ruuvasi jälleen ennusteita ylöspäin: Suomen talous kasvaa 3,2 prosenttia

    9. 9

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    10. 10

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    3. 3

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    4. 4

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    7. 7

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    8. 8

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    9. 9

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    10. 10

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää