Yksityisrahoitus ei sovikaikkiin julkisiin investointeihin

Julkaistu:

Yksityisrahoitus laskee julkisen investoinnin kynnystä – mutta se voi myös nostaa hankkeen kustannuksia

Julkisten investointien toteuttaminen julkisen tilaajan ja yksityisen toteuttajan yhteisellä niin sanotulla elinkaari- tai kumppanuusmallilla voi merkittävästi nopeuttaa hanketta ja parhaimmillaan myös säästää pitkän päälle kokonaiskustannuksia. Pelkästään rahoituskustannuksia mittaamalla yksityisrahoitus on kuitenkin väistämättä kalliimpaa kuin kunnan tai valtion oma rahoitus.

– Lainarahan hintaero voi olla prosenttiyksikön luokkaa tai enemmän, jos lainarahaa hinnoitellaan yksityisten rakennusyhtiöiden ryhmittymälle tai suomalaiselle kunnalle, arvioi kuntien rahoitukseen erikoistuneen Kuntarahoituksen johtaja Kimmo Lehto.

Pelkkien rahoituskustannusten perusteella ei Lehdon mielestä kuitenkaan voi päätellä yksityisrahoituksen sopivuutta kunnan investoinnin toteutustavaksi.

Mallia kunnille ja valtionlaitoksille markkinoivat investointipankit ja rakennusalan yritykset kutsuvatkin toteutustapaa mieluummin elinkaari- tai kumppanuusmalliksi kuin yksityisrahoitusmalliksi, jotta mahdollisten asiakkaiden huomio ei kiinnittyisi pelkästään rahoitukseen.

Elinkaarimallissa julkisen palvelun tuottaja tilaa palvelussa tarvitsemansa kiinteistön ja usein myös kiinteistön ylläpidon ja huollon yksityiseltä yritysryhmältä. Yleensä yritysryhmä perustaa hanketta toteuttamaan erityisyhtiön, joka hankkii tarvittavat rahoitus-, rakennus- ja tukipalvelut.

Kuntarahoituksen Lehto uskoo mallin yleistyvän, mutta varoittaa kuntia suin päin toteuttamasta mitä tahansa investointeja yksityisrahoituksella. Kaikkiin tilanteisiin malli ei hänen mielestään sovi.

– Hankkeet ovat niin erilaisia ja kunnat niin erilaisissa tilanteissa, ettei kumppanuusmallia voi sellaisenaan joko hylätä tai hyväksyä. Jokainen tapaus on katsottava erikseen.

Lehdon mielestä pitkäaikaisella kumppanuusmallilla toteutettavat kiinteistöinvestoinnit voivat sopia esimerkiksi nopeasti kasvavien muuttovoittokuntien koulujen rakentamiseen. Toteutusta voi perustella esimerkiksi sillä, että voimakas muuttovoittoisuus kasvattaa palvelutarvetta nopeasti mutta verotulojen kasvusta kertyy tuloja hitaammin.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudun laajeneminen on nopeasti kasvattanut palveluiden kysyntää kehyskunnissa.

Sen sijaan muuttotappioista kärsiville kunnille yksityisrahoitus ei välttämättä ole Lehdon mukaan mielekäs toimintatapa, vaikka ilman kunnan omissa nimissä otettavaa lainaa toteutettava investointi voisikin houkutella.

Rahoituskustannusten kasvaminen edellyttää Lehdon mielestä, että hankkeen muista osista koituu kunnalle enemmän säästöjä ja muita hyötyjä kuin rahoituksesta lisäkuluja. Keskeisiä hyötyjä voivat olla nopeus, tehokkuus ja varmuus kiinteistön pitkäaikaisesta toimivuudesta.

Samaa korostaa Kiinteistötalouden instituutin KTI:n johtaja Hanna Kaleva, jonka mukaan luotettavien mittareiden puute tekee haittojen ja hyötyjen puntaroinnista haastavaa. KTI valmistelee parhaillaan selvitystä kumppanuusmalleista ja kehittää hankkeiden arviointiin sopivia mittareita.

– Perinteisen, kunnan kokonaan itse toteuttaman investoinnin ja kumppanuusmallin vertailu on vaikeaa, sillä työkalut kauaskantoisten hankkeiden kaikkien kustannusten ja esimerkiksi riskien mittaamiseen puuttuvat, toteaa Kaleva.

Hän korostaa, että mittarit puuttuvat niin perinteisen kuin uudenlaisenkin toteutustavan arvioinnista.

Päätöksentekoa vaikeuttaa hänen mukaansa kunnissa myös se, että yksittäiselle kunnalle kumppanuushankkeita tulee vastaan harvoin ja lisäksi yksityisen kumppanin kanssa toteuttamiskelpoiset hankkeet ovat yleensä suuria.

Kuntien mielenkiintoa aiheeseen kuvaa se, että KTI toteuttaa selvitystään yhdeksän suuren suomalaiskaupungin tilauksesta. Selvityksessä ovat mukana myös Tekes ja Rakli.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    2. 2

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    3. 3

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    4. 4

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    5. 5

      Siili Solutionsin toimitusjohtaja vaihtuu – Kuula lähtee toisen työnantajan palvelukseen

    6. 6

      Joka kolmas arvioi hallituksen onnistuneen – arvosanat niukassa nousussa

    7. 7

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    8. 8

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    9. 9

      Suomen aseyritykset odottavat miljardien eurojen ratkaisuja

    10. 10

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    6. 6

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    7. 7

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    8. 8

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää