Tämä on mainos

Julkaistu:

Kun teollisuus Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella alkoi tuottaa tavaraa massoille, tarvittiin kysynnän kasvattamiseksi uusia keinoja. Sanomalehdissä alettiin edistää tuotteiden myyntiä. Mediatilan myyntiä varten perustettiin mediatoimistot, jotka liittivät palveluunsa myymiensä mainosten sisällön suunnittelun. Näin saivat alkunsa mainostoimistot.

Syntyi monia meidän päiviimme asti kantaneita tarinoita. Kullankaivaja Levi Strauss keksi tehdä kestävät työhousut, joihin rakastuivat ensin työläiset, sitten nuoret ja lopulta myös näiden vanhemmat. Kun Levi tarvitsi markkinointiapua, syntyi Foote, Cone & Belding -niminen mainostoimistoketju.

Mediat olivat peltoja, joita mediatoimistot vuokrasivat asiakkailleen. Mainostoimistot kylvivät siemenet.

Asiakas maksoi mediatoimistolle palkkion sen mukaan, mikä on pellon koko ja kuinka nerokkaasti pelto on valittu. Mainostoimistolle asiakas maksoi palkkion käytettyjen siementen mukaan. Hän halusi mahdollisimman paljon peltoalaa ja mahdollisimman paljon satoa eikä ollut liiemmin kiinnostunut hehtaarituotosta. Lieneekö elää kuin pellossa -sanonta saanut alkunsa tästä?

Peltoviljely jatkuu: osa mediatoimistoista on jäänyt pellonvuokraajiksi ja osa mainostoimistoista kylväjiksi.

Kunnianhimoisimmat ovat siirtyneet sinne missä asiakkaiden asiakkaat eli kuluttajat asuvat.

Kekseliäs kuluttajien tavoittaminen on uusi bisnes. Pellonvuokraus on muuttunut kuluttajien reittien tarkkailubisnekseksi: yhden tavoittaa aamulla torilta, toisen illalla ravintolasta, kolmas kulkee töihin yhtä reittiä aamulla ja toista kotiin illalla. Reitit ja niiden varrelle sijoitetut viestit muodostavat verkoston, jossa kuluttajaan voi vaikuttaa.

On syntynyt kokonaan uusia tapoja puhutella kuluttajaa. Valistuneimmat tuottajat kutsuvat tuotteitaan brändeiksi. Parhaita brändejä rakennetaan kokonaisvaltaisella kaupunkitilan hallinnalla. Parhaat brändirakentajat ottavat hehtaarista huikeita tuottoja.

Brändit ovat niin houkuttelevia, että ne pystyvät koskettamaan tai halaamaan kuluttajaa. Jotkut ovat niin taitavia, että viettelevät kuluttajan pysyvästi. Kaikki ovat sekä mediatoimistojen että mainostoimistojen maailmaan kätilöimiä.

Yhteistä näille brändeille on se, että kuluttajat rakastavat niitä. Rakastaminen mahdollistaa rahastamisen. Kuinka paljon tällaisia brändejä Suomi on pystynyt tuottamaan? Miten niitä saataisiin lisää? Keneltähän kannattaisi kysyä?

Kirjoittaja on mainostoimisto FCB/Espan toimitusjohtaja, joka uskoo, että luovuus on Suomen tärkein tuotannontekijä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    2. 2

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Metso tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Trainers’ House antoi tulosvaroituksen

    8. 8

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    9. 9

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    10. 10

      Ericssonin bruttomarginaali hiukan odotettua parempi – näkee rohkaisevia merkkejä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    8. 8

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää