Intia on valinnut palvelutuotannon

Julkaistu:

Kaakkois-Aasian maat, Kiina, Taiwan ja Korea ovat rakentaneet viime vuosikymmeninä menestyvän vientiteollisuuden. Miksi edullisen työvoiman maa Intia ole tehnyt tai tee samaa?

Vastausta täytyy hakea Amerikasta.

Meillä Suomessa saatetaan keskustella ylpeästi HIMin ja villevalojen maailmanvalloituksesta. Samoin keskustellaan Intiassa intialaista syntyperää olevien maailmanvalloituksesta. Tässä keskustelussa tunteet ovat lyöneet kuumina vaihdellen mustasukkaisuudesta ylpeyteen.

Usein tässä yhteydessä muistutetaan tietysti aivovuodosta. Onhan Intiassa tuotettu paljon insinöörejä, lääkäreitä ja muita oppineita, jotka ovat mielellään lähteneet paremmille päiville meren taakse.

Nyt intialaisessa keskustelussa poliitikot ja oppineetkin yrittävät keksiä erilaisia muotoja, joilla nämä kyvyt saataisiin takaisin. Jos Intia olisi todellinen demokratia eikä kasti- ja luokkajärjestelmän säätelemä osademokratia, maa olisi varmaan tehnytkin jotain. Nyt seurauksena on ollut vain loputon intialainen keskustelu, koska maastamuuttajat ovat kuitenkin ansainneet hyvin ja lähettäneet paljon rahaa Intiaan.

Miten suurta aivovuoto siten todellisuudessa on ollut?

Vuonna 1998 tehty tutkimus osoitti, että vain vajaat 3 prosenttia lukion käyneistä intialaisista muutti ulkomaille. Vertailun vuoksi sanottakoon, että teollisuusmaista Kanada menettää vuosittain 0,1-0,2 prosenttia oppineistaan. Aasian tiikereistä Taiwan menettää yli 8 % koulutetusta väestään.

Ongelman ydin on osin siinä, etteivät meren takaiset intialaiset investoi rahojaan takaisin kotimaahansa niin paljon kuin esimerkiksi kiinalaiset. Toisaalta eivät venäläisetkään luota Äiti Venäjään, vaan he ostavat mieluummin jalkapalloseuroja ulkomailta.

Suuri osa Kiinan saamista sijoituksista tulee kiinalaisilta, jotka asuvat hyvin lähellä emämaata: Taiwanissa, Thaimaassa tai Malesiassa. Kaikissa näissä maissa lähes koko liikemiesluokka muodostuu kiinalaista syntyperää olevista liikemiehistä ja -naisista.

Nämä liikemiehet tekivät omaisuutensa usein 1970-luvulla, kun heidän nykyiset kotimaansa nousivat taloudellisesti. Mutta 1980-luvalla samat tehtailijat kohtasivat jo nousevat työvoimakustannukset ja he halusivat etsiä halvempia paikkoja. Näin kävi erityisesti Taiwanissa, Hongkongissa ja Singaporessa. Oli siis luonnollista, että nämä lelujen, paitojen ja muovirihkaman tekijät siirsivät tuotantonsa Kiinaan, jonka talous oli avautumassa.

Tämä selittää pitkälti sen, miksi Kiina sai vientikoneensa niin kovaan vauhtiin. Siitä tuli erilaisten pienten tavaroiden tuotantokeskus siksi, että ulkomailla asuvat kiinalaiset osasivat niiden teon ja tuotannon.

Se myös johti siihen, että Pekingistä tuli hyvin riippuvainen Yhdysvaltain markkinoista. Se taas johtui siitä, että ulkomailla asuvat kiinalaiset tunsivat markkina-alueen parhaiten ja siellä heillä olivat jo heidän asiakkaansakin.

Merentakaisten intialaisten taloudellinen luonne on hyvin toisenlainen. Taloustieteilijät Amit Ray ja Ashok Guha tekivät Intian kansainvälisten taloussuhteiden tutkimuslaitokselle selvityksen, miten sijoituksia virtaa takaisin kotimaahan.

Merentakaiset intialaiset ovat jaettavissa selvästi kolmeen ryhmään: Persianlahden alueella työskennelleet intialaiset työläiset, Gujaratin ja Sindhin liikemiehet sekä etupäässä Englannissa ja USA:ssa asuvat keskiluokan osaajat. Intialaisten keskuudesta puuttuu kokonaan tehtaiden omistamiseen ja pyörittämiseen erikoistunut liikemiesjoukko.

Jokainen kolmesta ryhmästä on tietysti vaurastuttanut Intiaa omien kykyjensä mukaan. Persianlahden alueen siirtotyöläiset yksinkertaisesti lähettivät kotiin vahvaa valuuttaa tai sitten myöhemmin ostivat rahallaan Intian valtion obligaatioita.

Varsinaiset älymystön edustajat eli tohtorit, tiedemiehet ja insinöörit ovat hekin lähettäneet kotimaahansa rahaa. Mutta nyt he lähettävät yhä useammin myös aivoja eli tietoa. Tästä on paras esimerkki heidän roolinsa Intian tietoteollisuuden synnyttäjinä.

Kalifornian yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan Piilaaksoon yrityksensä perustanut intialainen perustaa kustannuksia alentaakseen välittömästi myös tytäryhtiön Intiaan. Piilaakson intialaiset insinöörit ovat olleet avainasemassa, kun Yhdysvaltain liike-elämä on linkitetty yhteen Intian edullisen ohjelmistotuotannon kanssa.

Valtameren takana asuvilla intialaisilla on sormensa pelissä myös monilla muilla aloilla kuin tietotekniikassa: he toimivat terveydenhuollossa, koulutuksessa, lääkevalmistuksessa ja biotekniikassa.

Jokaisessa vähänkään suuressa intialaisessa kaupungissa on vähintään tusinan verran yksityisiä lääkärikeskuksia ja sairaaloita, joiden osakkaita ovat Yhdysvalloissa tai Britanniassa työskentelevät lääkärit. Sama koskee myös koulutusta tai biotekniikan yrityksiä.

Kiina avasi omat ovensa noin 10 vuotta aikaisemmin kuin Intia. Jos ottaa tämän huomioon, voi hyvinkin laskea, että Intia on suurin piirtein samassa vauhdissa kuin Kiina 10 vuotta sitten. Tavallaan maat ovat kulkeneet hyvin samanlaista vauhtia.

Toistaiseksi intialaiset sijoittavat kotimaahansa vähemmän kuin kiinalaiset, mutta toisaalta ohjelmistoalan yrityksen, lääkärikeskuksen tai koulun perustaminen Intiaan vaatii erilaisia toimia kuin paitaompelimon perustaminen.

Tämä saattaisi antaa ainakin osaselityksen siihen, miksi Intia ei ole ainakaan toistaiseksi onnistunut tekemään tavaraviennistä samanlaista menestystä kuin Kaakkois-Aasian maat.

Intia ja sen liikemiehet löysivätkin kilpailuedun nimenomaan palvelutuotannosta.

Aikoinaan Intian nehrulainen talousjärjestelmä vei Intian pitkään lamaan. Samalla se viritti päälle puolustelumekanismin, jossa pitkä siirtomaavalta oli syyllinen kaikkeen. Jos ei ollutkaan, aina saattoi puolustautua sanomalla, että intialaiset nyt ovat tällaisia. Ulkomailla asuvat intialaiset ovat todistaneet olevansa kuitenkin erilaisia.

Toisenlaisessa ympäristössä intialainen ei menesty ainoastaan hyvin, hän menestyy erittäin hyvin.

Sen perusteella voisi arvioida, että Intia nousee yhtä merkittäväksi tai merkittävämmäksikin vaikuttajiksi kuin Kiina. Mutta ei teollisuudessa vaan palveluissa.

Kirjoittaja on Aasian taloutta seuraava vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    9. 9

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    10. 10

      Kysely: Työpaikat eivät kykene muutokseen, työntekijät väittävät – pomot täysin toista mieltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    3. 3

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    8. 8

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    9. 9

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    10. 10

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää