Suomi etenee kaukana kärjestä

Julkaistu:

Kilpailupaine kiskoilla saattaa jäädä vaatimattomaksi leveän raidevälin ja markkinoiden pienuuden vuoksi

Suomi etenee rautatiemarkkinoiden avaamisessa muita Pohjoismaita hitaammin. Suomen hallitukset ovat ottaneet kannan, että muutoksiin ryhdytään EU:n määräämässä tahdissa, ei etukäteen.

Tavarajunaliikenne avautuu kilpailulle tällä vuosikymmenellä, ja matkustajajunaliikenteen vuoro lienee ensi vuosikymmenellä.

Brysselin sokkeloisessa päätöksentekokoneistossa saattaa kuitenkin muhia yllätys. Jos palvelusopimusasetuksen uudistaminen etenee EU:ssa, Suomikin joutuisi järjestämään jo lähivuosina tarjouskilpailut kaikkialla, jossa jokin organisaatio nyt liikennöi yksinoikeudella tai julkisten tukiaisten avittamana.

Liikenne- ja viestintäministeriön apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen sanoo Suomen viitanneen EU:n elimissä moniin erityispiirteisiinsä. Nykyään valtio ostaa VR:ltä liikennöintipalveluita joillakin huonosti kannattavilla rataosuuksilla, joilta liikenne uhkaa muuten loppua. Viranomaiset epäilevät, että jos tällaisista reiteistä pitäisi järjestää avoin tarjouskilpailu, hiljaisen rataosuuden liikennöintikulut pikemminkin nousisivat kuin laskisivat.

Suomen tavaraliikenteeseen EU:n tuomat uudistukset eivät useimpien arvioiden mukaan paljon vaikuta. Syrjäisessä, harvaanasutussa Suomessa tavaravirrat ovat ohuet eli jaettavaa on vähän. Raskas teollisuus on riittävän tyytyväinen VR:n palveluihin, eivätkä teollisuusyhtiöt ulkoistamislinjansa mukaisesti mielellään perusta omia junakuljetusyksiköitä.

Rautateillä menee Suomessa varsin hyvin Keski-Eurooppaan verrattuna. Tavaraliikennesuoritteesta yli 25 prosenttia hoidetaan junilla, kun vanhojen EU-maiden keskiarvo on vähän yli puolet tuosta.

Henkilöliikenteestä junat hoitavat Suomessa sen sijaan vain alle viisi prosenttia eli osuus on noin puolet vanhojen EU-maiden keskiarvosta. Pientä osuutta selitetään mieluiten harvalla asutuksella, bussiliikenteen toimivuudella ja kansainvälisen liikenteen vähäisyydellä.

Lampinen muistuttaa, että markkinoitaan muita ripeämmin avanneissa jäsenmaissa hyödyt ovat olleet merkittävät alkuvaiheen laatupulmista ja virheistä huolimatta.

– Rautateiden osuus henkilöliikenteestä on näissä maissa kääntynyt selvään kasvuun. Taloudellisten näkökohtien lisäksi kilpailutuksella on haluttu parantaa laatua eli tehdä matkustajajunaliikenne houkuttelevammaksi, Lampinen korostaa.

Lampinen arvelee, että vähitellen Suomenkin markkinoille tulee pieniä liikenteenharjoittajia hoitamaan hiljaisemmille osuuksille rahti-, ja joskus tulevaisuudessa ehkä matkustajaliikennettä. Ainakin rahtimarkkinoiden avautumisen alkuvaiheessa uudet yritykset pääsääntöisesti pysyttelevät entisen monopolin alihankkijoina.

Henkilö- ja tavarajunaliikennettä hoitavan VR Oy:n toimitusjohtaja Tapio Simos sanoo yhtiön varautuneen jo pitkään tulevaisuuden kilpailuhaasteisiin tehostamalla toimintaansa. Hän muistuttaa VR:n kilpailevan koko ajan muiden kuljetusmuotojen kanssa ja tuo esiin kilpailutuksen varjopuolia:

– Rautatiet ovat järjestelmä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, myös tehokkuuteen. Jos se pirstaloituu liiaksi, kaikkien kannattavuus kärsii. Kannattavuuskriisi ei ole kadonnut Ruotsin rautateiltä.

– Kilpailu pitää virkeänä, Simos kuitenkin myöntää.

Saksalaisomisteisen kuljetus- ja logistiikkayhtiö Schenker Oy:n toimitusjohtaja Göran Åberg sanoo yhtiön seuraavan markkinoiden kehitystä, mutta Suomen rautatiemarkkinoilla se ei näe mahdollisuuksia suuriin läpimurtoihin kilpailun vapautuessa. Saksan rautateiden eli Deutsche Bahnin omistama emokonserni tekee tietysti Euroopan kokonaismarkkinoista päätöksensä.

– Ruotsi on Pohjoismaista mielekkäin, Åberg sanoo.

Suomen markkinoilla poikkeuksen muodostaa pääkaupunkiseutu, jonka joukkoliikenne kiinnostaa ulkomaisia yrityksiä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      4 säästövinkkiä: Näinä päivinä tehdään sähkölaskuihin vuoden kallein piikki

    3. 3

      Koboltin hinta jo ennätykselliset 82 000 dollaria tonnilta – Suomi on ainoa kobolttimaa EU:ssa

    4. 4

      Teknologiapelkuriksi tunnustautuva Wahlroos antaa 3 vinkkiä sijoittajalle – ”Osta ja unohda oli toimiva strategia puolitusinaa vuotta”

    5. 5

      Luottamusindekseissä laskua – Danske Bankin Appelqvist: Markkinaheilunta oletettavasti vaikuttanut tunnelmiin

    6. 6

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    7. 7

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    8. 8

      Ulosottomies tienaa noin 5 000 euroa/kk – kolmasosa palkasta provisioita perityistä veloista

    9. 9

      Pikaruokaketju joutui sulkemaan ravintoloitaan kanapulan takia – Lontoon poliisi Twitterissä: KFC-kriisi ei ole poliisiasia

    10. 10

      Osuuspankin verkkopankissa häiriö – laskujen maksu takkuilee

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      Ulosottomies tienaa noin 5 000 euroa/kk – kolmasosa palkasta provisioita perityistä veloista

    3. 3

      Koboltin hinta jo ennätykselliset 82 000 dollaria tonnilta – Suomi on ainoa kobolttimaa EU:ssa

    4. 4

      Teknologiapelkuriksi tunnustautuva Wahlroos antaa 3 vinkkiä sijoittajalle – ”Osta ja unohda oli toimiva strategia puolitusinaa vuotta”

    5. 5

      4 säästövinkkiä: Näinä päivinä tehdään sähkölaskuihin vuoden kallein piikki

    6. 6

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    7. 7

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    8. 8

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    9. 9

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    10. 10

      Latvia vihjaa: Venäjä sotkeentunut pankkikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      Tällaisia ovat sopeutumiseläkettä nostavan Suvi Lindénin bisnekset

    3. 3

      Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessa

    4. 4

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    5. 5

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    6. 6

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    7. 7

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    8. 8

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    9. 9

      Katso keskipalkat 15 eri toimialalla – ”63–64 % suomalaisista saa pienempää palkkaa kuin keskiarvo”

    10. 10

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    11. Näytä lisää