Irti raaka-aineen ikeestä

Julkaistu:

Jalostusasteen nostaminen, asiakkaan kuunteleminen ja tehokas tuotantotuovat tulosta puutuotevalmistajille,vaikka puu onkin kallista.
Suomalaisen puutuoteteollisuuden suuret irtisanomiset ja tehtaiden lopetukset kertovat isoista ongelmista. Ala on kärsinyt kalliista puusta ja kovista palkoista vuosien ajan.

Nyt alan yritykset ovat joutuneet jälleen kerran tiukan kysymyksen eteen; onko myös strategiassa jotain vikaa?

On, vastaavat alan ihmiset itse. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämä kysely alan yritysten joukossa nosti esiin useita kehityskohtia, joiden ratkaisu voi olla alan yrityksille elämän ja kuoleman kysymys.

Vikkelä uudistuminen olisi tärkeää monelle puutuotealan yritykselle. Tästä kertoo jo se, että puun hinta on niin kohtalokas kysymys monelle yritykselle. Yritys ei voi kehua kovin innovatiivisilla ratkaisuilla, jos raaka-aineen hinta voi katkaista elämänlangan.

– Pyrimme jalostamaan tuotetta mahdollisimman paljon. Sahaaminen ei riitä, sen osaa moni. Asiakkaalla täytyy tuottaa jotain lisää, pohtii noin 40 maahan parketteja vievän Karelia Yhtymän toimitusjohtaja Tommi Lindbom..

Puuraaka-aineet tuovat vain noin kolmanneksen yhtymän parkettituotteiden hinnasta. Jalostusarvoa syntyy riittävästi, ettei yhtiö hengitä täysin puun hinnan tahdissa.

Lisäksi yhtiö tuo puuta noin 15 maasta ja jokaisesta maanosasta, joten suomalaiset puun hintaneuvottelut eivät yksin ratkaise menestystä.

Hetkinen! Miksi metsien maassa toimiva parkettivalmistaja tuo puuta ulkomailta ja vieläpä niin monesta maasta?

– Koska asiakkaiden maku vaihtelee maittain. Jokaisessa maassa on oma värimaailmansa ja omat erikoistuotteensa, vastaa Lindbom.

Pitkään puuta käyttäneet saksalaiset kannattavat vaaleita puulajeja ja lähes olemattomia värivaihteluita, mikä saa parketin näyttämään lähes synteettiseltä.

Vasta viime vuosina parketista innostuneet britit puolestaan haluavat, että oksan jäljet näkyvät, jotta puun tunnistaa puuksi.

Hollantilaiset taas haluavat jopa käsittelemätöntä parkettia, jotta saavat itse käsitellä lattian vaikkapa oranssiksi tai vihreäksi.

Tässä onkin monen puutuotevalmistajan suuri haaste. Ala tietää itsekin olevansa liian tuotantolähtöinen, mikä on toki monen muunkin teollisuusalan perisynti.

Puuala on keskittynyt hiomaan tuotantokoneistonsa huippukuntoon päästäkseen maailman parhaaseen tehokkuuteen.

ME-tehokkuus ei kuitenkaan auta, jos asiakkaat eivät haluaa tuotetta.

Asiakkaan toiveet saattavat toisinaan sekoittaa pahasti tuotantoprosessin. Tai ainakin omat odotukset oikeasta saattavat mennä sekaisin.

– Yrityksen pitää mukautua asiakkaan toiveisiin. Ei siinä auta moittia, että on hassua käsitellä parketti vihreäksi.

Yritykselle voi olla suuri vallankumous oivaltaa, että toiminta perustuu asiakkaan toiveisiin eikä omaan tuotantoon. Silloin yritys voi myös oivaltaa, että jälleenmyyjät eivät ole pelkästään jakelukanava, vaan yhtä paljon myös markkinatutkimusväline.

Lindbom korostaakin paikallisten yhteistyökumppaneiden merkitystä, koska suomalaisten kulttuuri- ja markkinatuntemus on väistämättä useimmissa tapauksissa ohut.

– Monet yrittävät varmastikin liikaa myydä ja markkinoida itse, kun pitäisi olla enemmän vuorovaikutusta paikallisten kanssa.

Paikallista yhteistyötä kannattaa myös Japaniin koko tuotantonsa vievän Finland Laminated Timberin, FLT:n toimitusjohtaja Antti Väyrynen.

Liimattuja palkkeja ja pilareita valmistavalle yhtiölle paikallisuutta tulee jo sitä kautta, että yrityksen yksi kolmesta omistajasta on japanilainen.

Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että yhtiö voi pitää suoria kontakteja talotehtaiden kaltaisiin loppuasiakkaisiin.

– Kauppahuoneiden kanssa voisimme toimia englannin kielellä, mutta silloin katkeaisi kontaktimme asiakkaisiin. Asioiden kehittäminen asiakkaan kanssa on kuitenkin konkreettisempaa kuin välikäden kautta, sanoo Antti Väyrynen.

Yhteistyö asiakkaiden kanssa on onnistunut, sillä monien kilpailijoiden seisottaessa tehtaitaan siirtyy FLT viiteen vuoroon, jolloin tehdas pyörii 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Tällä viikolla yhtiön 60 työntekijän joukkoon liittyi 20 uutta ihmistä.

Asiakasstrategian korostaminen ei tarkoita, että tuotannon tehokkuus olisi jotenkin vähämerkityksinen asia. FLT uskoo oman tuotantonsa olevan toimialan tehokkainta maailmassa.

Tehokkuus on väistämättä tärkeää toimialalla, jolla raaka-aine on suurin yksittäinen kustannustekijä, vaikka tuote onkin keskimääräistä pidemmälle jalostettu.

– Koko kokonaisuuden täytyy olla kunnossa. Yhdellä asialla ei voi ratsastaa, pohtii Väyrynen.

Väyrysen maailmassa tehokas tuotanto, korkea laatu sekä hyvä myynti- ja markkinointi ovat strategian perusta, jonka täytyy olla kunnossa.

Myös Karelia Yhtymä on kehittänyt tehokkuuttaan hurjalla investointiohjelamalla. Vähän yli sadan miljoonan liikevaihtoa tekevä yhtiö on uudistanut tuotantolaitoksia kolmen vuoden aikana 36 miljoonalla eurolla.

Nyt yli 10 prosenttia liikevaihdosta vienyt ohjelma on ohitse ja edessä on lähinnä pienempiä laatua ja tehokkuutta parantavia investointeja.

– Tällä alalla laatu on kaikki kaikessa. Huippulaatua ei tehdä vanhoilla työkaluilla, painottaa Lindbom.

Tuotannon kehittämisessä Karelia Yhtymä on mennyt niin pitkälle, että yhtiö nostaa itse laitenopeuksia ja puristustehoja tuotantovälineisiin.

– Sen jälkeen emme enää päästää laitetoimittajaa saman tuotantolaitteen kimppuun. Emme haluaa valmistajan myyvän samaa konseptia muille, kun olemme tehneet omia räätälöintejä, sanoo Lindbom.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    9. 9

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    10. 10

      Henkilöstön vuokraus kasvaa ennätysvauhtia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    3. 3

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    10. 10

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää