Solidaarisen palkkapolitiikanon aika mennä

Julkaistu:

Työantajaleiri on puhunut vuosikymmeniä yrityskohtaisten sopimusten tarpeellisuudesta. Taustalla on yritysten erilainen tuottavuuskehitys. Joka alalla on menestyviä ja vähemmän menestyviä yrityksiä, joiden palkanmaksuvara on erilainen.

Kaikille yrityksille ja kaikille toimialoille yhteinen palkankorotus on aina huono kompromissi. Hyvät yritykset pääsevät halvalla ja huonot nääntyvät. Samalla erityisesti matalan tuottavuuden toimialoilla koko toiminnan alasajo nopeutuu.

Tiukan paikan tullen työnantajat aina luopuivat yrityskohtaisten sopimusten vaatimuksesta ja menivät keskitettyjen sopimusten taakse. Tämä sopi hyvin suurille ja menestyville firmoille varsinkin kun kilpailukykyongelmat voitiin aina tiukan paikan tullen ratkaista devalvaatiolla.

Useiden kokonaisten toimialojen alasajo nopeutui, koska suomalaisten jatkuvasti nousevien taulukkopalkojen kustannuksia ei voitua saada siirretyksi hintoihin. Ongelma ei ollut paha, sillä kyseisten toimialojen alasajo oli vain ajankysymys muutenkin.

Jatkuvat hatusta vedetyt palkankorotukset matalan tuottavuuden toimialoilla on näkynyt kuitenkin suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa.

Palvelualat ovat edelleen alikehittyneitä verrattuna vaikkapa Suomen eurooppalaisiin verrokkitalouksiin. Suomi on yhä teollisuusyhteiskunta.

Juuri tämä seikka on tehnyt teollisuuden kansainvälistymiseen liittyvän väistämättömän rakennemuutoksen juuri Suomelle raskaaksi. Työttömyys ei laskenut 1990-luvun hyvinä vuosina tarpeeksi ja seuraavassa taantumassa se uhkaa jälleen kasvaa.

Palvelualojen viime vuosien hyvästä kehityksestä huolimatta Suomeen on 1990-luvulla jäänyt syntymättä eräiden arvioiden mukaan yli 200 000 uutta työpaikkaa. Jos paikat olisi laman jälkeen saatu aikaan, olisi Suomen kansantalouden tila toinen kuin nyt ja yhteiskunnan kestokyky teollisuuden poismuuttoa kohtaan toista luokkaa.

Suomen hallituksen ei tässä tilanteessa enää tulisi ryhtyä laajan tulopoliittisen ratkaisun kätilöksi. Paineet keskitetyn ratkaisun puolelta ovat varmasti sosiaalidemokraattien piirissä kovat, mutta koko kansantalouden tulevaisuuden kannalta teollisuuden vanha toive yrityskohtaisista palkkasopimuksista olisi syytä toteuttaa mitä pikimmin ja hallitusti.

On vain ajan kysymys, milloin myös Suomessa koetaan Saksan autoteollisuuden mallin mukainen tilanne, jossa keskustelu siirtyy joka tapauksessa yritystasolle.

Palkankorotukset eivät ole Suomessa pahin ongelma teollisuudessa, jossa asian kanssa on opittu elämään. Suurimmat mahdollisuudet kätkeytyvät palvelualoille, jossa työn hinta on kriittisin kilpailutekijä.

Linjan muutoksella on Suomessa kiire, sillä työsopimusjärjestelmän muuttaminen sellaiseksi, jossa palkat sovitaan yritystasolla, ei välittömästi muuta työllisyyttä mihinkään. Muutos alkaa hitaasti ja tuottaa uusia työpaikkoja vasta joidenkin vuosien kuluttua.

Suomi on joutunut tilanteeseen, jossa niin sanottu solidaarinen palkkapolitiikka on aikansa elänyt. Solidaariset palkkaratkaisut johtavat työpaikkojen häviämiseen ja uusien synnyn estymiseen. Samalla se kuitenkin estää menestyvissä yrityksissä työntekijöiden myönteisen palkkakehityksen.

Yhä puhtaammaksi käyvässä markkinataloudessa sosiaalipoliittisten tavoitteiden liittäminen keskusteluun työn hinnasta johtaa kaikille osapuolille huonoon lopputulokseen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    5. 5

      EU:lta 2,5 miljoonaa euroa tukea Anttilasta ja Stockmannilta irtisanotuille

    6. 6

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää