Turkki pyrkii vakaampaan talouteen

Julkaistu:

Turkin talous on toipumassa vuosien 2000 ja 2001 vaihteessa tapahtuneesta romahduksestaan, mutta talouden pohja on edelleen varsin hutera. Ulkomaankauppa on jatkuvasti alijäämäinen ja vaihtotaseen vaje on varsinkin tänä vuonna kasvanut nopeasti. Työttömyysaste on kaksinkertaistunut vuoden 2000 lopusta ja ylittää 12 prosenttia, mikä lisää poliittisia paineita myös talouden linjauksiin.

Turkin punnan arvo romahti vuoden 2001 alkukuukausina. Dollarin arvo kohosi tammikuun lopun 672 000 punnasta hieman yli miljoonaan maaliskuun lopussa ja euro nousi 600 000 punnasta noin 900 000 puntaan.

Valuutan alamäki saatiin kuitenkin pysäytetyksi Kansainvälisen Valuuttarahasto IMF:n tuella ja kurssi on vakiintunut, vaikkakin selvästi heikommalle tasolle. Euro on pysynyt vuoden 2003 alusta asti 1,6 ja 1,8 miljoonan punnan välissä, ja dollari jopa painunut 1,6 miljoonasta 1,4 miljoonan punnan tuntumaan.

Punnan vakiintuminen on perustunut IMF:n tukensa ehdoiksi vaatimaan toimenpideohjelmaan, jonka tavoite on korjata Turkin talouden perusongelmia. Valtion menoja on leikattu ja budjetin rakenteita uudistettu, jotta romahduksen aiheuttaman pankkikriisiin kustannukset eivät olisi velkaannuttaneet valtiota liiaksi.

Menoleikkausten lisäksi Turkin keskuspankki on ottanut muodollisen inflaatiotavoitteen rahapolitiikkansa ohjenuoraksi ja parantanut siten rahapolitiikkansa ennustettavuutta. Tämä on vähentänyt Turkin korkotasoon sisältynyttä riskilisää ja vähentänyt valuutan heiluntaa.

Turkin kuluttajahintainflaatio on hidastunut voimakkaasti ja painunut neljän vuoden takaisista 70 prosentin lukemista alle kymmeneen. Vuoden 2002 alussa punnan ulkoisen arvon romahdus nosti inflaation korkeimmillaan lähelle 80 prosenttia. Inflaation hidastaminen on ollut ensimmäinen askel pitkällä tiellä kohti talouden EU-kelpoisuutta, ja tavoitteena on vakiinnuttaa inflaatio yksinumeroisiin lukemiin.

Turkin kokonaistuotannon kehitys on ollut kaukana vakaasta, ja talous on horjunut voimakkaan kasvun ja nopeiden supistusten välillä. Inflaatiokorjattuun kokonaistuotantoon on 12 viime vuoden aikana kirjattu useita kaksinumeroisen prosentin vuosimuutoksia sekä kasvun että supistumisen suuntaan. Nimellinen kokonaistuotanto ylsi hurjimmillaan, vuoden 2002 maaliskuussa päättyneen 12 kuukauden jaksolla, lähes sadan prosentin kasvuun.

Kokonaistuotannon voimakkaat vaihtelut kertovat talouden huterahkosta pohjasta ja herkkyydestä ympäristön muutoksille. Vuonna 1998 Venäjän talouden romahdus ja devalvaatio vetivät Turkinkin reaalisen kokonaistuotannon vuositasolla viiden prosentin laskuun vuonna 1999.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD piti parin vuoden takaisessa katsauksessaan Turkin suurimpana ongelmana juuri kehityksen epävakaisuutta, joka on pitänyt maan korkotasoa epänormaalin korkealla ja jarruttanut sekä investointeja että kasvua.

Paheneva työttömyys kielii investointien vähäisyydestä, ja todennäköisesti merkitsee joko hidastuvaa kasvua tai uusia paineita punnan arvoon. OECD piti tuolloin ensiarvoisen tärkeänä Turkin julkisen sektorin uudistamista ja ennen kaikkea sen rahankäytön alistamista tarkempaan valvontaan.

Toinen tärkeä tekijä on talouden 1980-luvulla aloitetun yksityistämisen jatkaminen, ja yritystoimintaa haittaavien säädösten raivaaminen.

Yritystoiminnan tehostaminen onkin ensiarvoisen tärkeää maan ulkomaankaupan tasapainottamiseksi. Kroonisesti alijäämäinen kauppatase on painanut Turkin vaihtotaseenkin alijäämäiseksi, ja sen talous on kasvavassa määrin riippuvainen ulkomaisen pääoman saatavuudesta. Vaihtotaseen kuukausittainen vaje on tänä vuonna kohonnut kahteen miljardiin dollariin, mikä aiheuttaa omat paineensa Turkin korkotasoon.

Talouden vakauttamiseen tähtäävät uudistukset näyttävät lähteneen kohtalaisesti liikkeelle, mistä inflaation hidastuminen on selvin todiste. Toistaiseksi on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida onko Turkki pääsemässä voimakkaiden muutosten vuoristoradalta vakaamman talouskehityksen uralle. EU:n täysjäsenyys edellyttää Turkilta selvästi vakaampaa taloutta.

Vaikka Turkin kokonaistuotanto oli vuonna 2003 vain pari prosenttia EU:n 15 jäsenmaan kokonaistuotannosta, on kyseenalaista, haluaako EU jäsenekseen maata jonka talouskehitys vaihtelee voimakkaasti. Unionin täysjäsenenä Turkin suuri väestö altistaisi koko unionin Turkin talousvaikeuksille ja vaarantaisi pahimmillaan koko yhteisön taloudellisen vakauden.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    3. 3

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    4. 4

      EU:lta 2,5 miljoonaa euroa tukea Anttilasta ja Stockmannilta irtisanotuille

    5. 5

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    6. 6

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    7. 7

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    8. 8

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    9. 9

      Nordea: Kilpailun kiristyminen näkyy teleoperaattorien tuloksissa

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää