Mihin jäi asiakkaan etu?

Julkaistu:

Hewlett-Packard Oy:n toimitusjohtaja Paul Paukku pitää yksipuolista omistaja-arvon korostusta yritysten arjelle vaarallisena.

Paukun mielestä shareholder value on pörssiyritysten arjessa täysin sivuuttanut asiakkaan ja työntekijän etujen ajattelemisen. Aiemmin tavoitteena oli vuosien mittainen asiakkuuksien hoito, jolloin sekä hyödyt että haitat jakaantuivat tasapuolisesti.

– Ajatus kulki niin, että jos asiakas voi hyvin, voi myös yritys hyvin ja asiakkuuden hoitotiimikin voi saada jotakin. Eli ykkönen oli asiakas, sitten yritys ja sitten minä.

Nyt toiminta on Paukun mukaan muuttunut runnomiseksi.

– Bisneksen kausivaihtelusta syntyvää heikompaa vaihetta paikkaillaan leikkaamalla koulutusta ja matkustuskuluja, pistämällä henkilöstöä ulos ja hakemalla säästöä kumppanuuksien kautta. Päätöksenteon lyhentynyt sykli ei voi olla vaikuttamatta asiakassuhteisiin.

Pörssiyritykset siirtävät ydintoimintansa ulkopuolisia toimia alihankkijoille, vaikka vain nopein saa siitä hetkellisen kilpailuedun.

– Jokaisen yrityksen ympärillä pyörii oma ekojärjestelmä, jossa yritykset palvelevat toinen toisiaan, ja nämä järjestelmät kilpailevat keskenään. Nyt yrityksen ytimen ympärillä pyörivä verkosto saa toimia hiljaisen ajan puskurina, Paukku sanoo.

Projekteista tavallaan sammutetaan valot hetkeksi, kun pääyhtiöillä on hiljaisempi kausi. Sitten kun taas lähdetään liikkeelle, kaiken pitää tapahtua välittömästi.

– Esimerkiksi nyt yritysten kannattaisi satsata tietotekniikkaan ja palveluihin, kun alalla on kapasiteettia ja toimituskykyä ja hinnat ovat edulliset. Sitten kun ICT-investoinnit alkavat, kaikki aloittavat ne ja kapasiteetti on äkkiä tukossa, sanoo tietotekniikkatalon johtaja Paukku.

Suomi on jäänyt takavuosien teknologiamaineensa vangiksi.

– Jos HP:n johto nyt päättäisi E-Bazaarin sijoituspaikasta, se ei tulisi Suomeen, hän sanoo. Täällä vuonna 2000 käynnistetty HP:n kehitysfoorumi pyrkii keräämään aloittavat langattomien ratkaisujen taitajat ja HP:n yhteistyökumppanit verkostoksi.

– Meillä oli 90-luvun puolivälistä lähtien edelläkävijän rooli kommunikaatioalalla. Suomessa oli monesta muusta maasta poiketen kauan avoin ja suhteellisen kilpailtu teleinfrastruktuuri. Kun matkapuhelinten takia telebuumi ryöpsähti, täällä moni lähti tekemään kehitystyötä ja yhteistyö koulumaailmankin kanssa oli hyvää.

Nyt Paukun mukaan etenkin Aasia on ajanut reippaasti Suomen ohi.

– Ei Suomessa ole kyetty viemään peruspalveluja kunnolla verkkoon. Me mietimme internetiä ja mobiilisuutta edelleenkin eri asioina, kun muualla ne on yhdistetty aika sukkelasti.

Osansa kehitykseen on valtiollakin. Esimerkiksi Paukku ottaa Suomen tietoyhteiskuntaprojektin, joka lähtee siitä että kaikille on yhtä aikaa annettava samat mahdollisuudet, vaikka Suomi on harvinaisen harvaan asuttu alue.

– Teleoperaattoreiden olisi annettava ensin kehittää palvelunsa ja rakentaa bisnesmallinsa siellä, missä on riittävä asukasmäärä ja bisnekselle mahdollisuus. Vasta sen jälkeen levitetään palvelut eri tekniikkaa käyttäen haja-asutusalueelle.

Verotus on Suomessa Paukun mielestä selkeästi joutumassa suuriin valintoihin.

– Jos minä saisin ohjata tuottamani verovarat, satsaisin lapsiin, nuorisoon ja koulutukseen. Mitä valveutuneempia koulutusjärjestelmästä ulos tulevat suomalaiset ovat, sitä paremmin he pärjäävät maailmassa.

– Ei meille kappaletavarateollisuutta enää perusteta. Yrityspalvelutkin menevät verkkoon ja seuraavaksi kysytään, missä ne hoidetaan kustannustehokkaimmin. Meille voisi jäädä kansalaisten henkilökohtaisten palvelujen lisäksi esimerkiksi koulutus ja tutkimus ja kehitystyö, mutta se edellyttäisi myös ulkomaisten tutkijoiden saamista tänne.

Paukun mukaan suomalaiset ovat ukkoutuva homogeeninen kansakunta. Yrityksissäkin kaikki ovat käyneet samat koulut ja kuunnelleet samoja professoreita.

– Yrityksiin tarvittaisiin välttämättä monitahoisuutta ja -muotoisuutta, eri ikäistä ja eri puolilta maailmaa kotoisin olevaa väkeä rikastuttamaan keskustelua, jolloin myös syntyisi parempia johtopäätöksiä. Tällä tuloverotuksella tänne ei ulkomaisia osaajia saa kuin käymään.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    2. 2

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    3. 3

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Nuoret yhä useammin yrittäjiksi – ideat usein arjen tarpeista tai omista harrastuksista

    9. 9

      Yrityskaupat poikivat uusia miljonäärejä – kauppaa käydään vilkkaasti tänäkin vuonna

    10. 10

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    9. 9

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    10. 10

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    6. 6

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    11. Näytä lisää