Jarrumekanismit näivettäväthyvinvointiyhteiskunnan

Julkaistu:

Maailma on muuttunut. 1990-luku muutti maailmaa enemmän kuin ehkä uskoimmekaan, pääasiassa internetin ansiosta. Sekä tieto että pääomat pystyvät nyt siirtymään nopeasti periaatteessa mihin kolkkaan tahansa maailmassa ja ilman mitään kontrollia.

Osittain internetin seurausta olivat myös muun muassa Kiina-ilmiöt ja Neuvostoliiton kaatuminen. Oy Suomi Ab:n onneksi valtaosalta omien "töppöilyjen" seurauksena jouduimme 1990-luvun lamaan. Korostan sanaa "onneksi", koska se loi maahamme erittäin hyvän henkisen muutosvalmiuden, jonka seurauksena Oy Suomi Ab:stä tuli eräs todellisista menestystarinoista maailmassa. Nousimmehan varsin monilla mittareilla mitattuna kärkisijoille maailmassa.

Mutta maailma muuttuu edelleen. EU laajeni, ja sen seurauksena EU:hun on tullut halvan kustannustason maita, jotka todella taistelevat hyvinvointinsa puolesta. Kiina ja Intia panostavat edelleen kilpailukykyynsä.

Oy Suomi Ab:n väestörakenne muuttuu hyvin nopeasti epäedulliseen suuntaan. Olemmeko valmiit muutoksiin ja muutummeko me niiden tarpeiden mukaisesti? Mitä ympäristön muutokset edellyttävät? Muutummeko me niin, että oma kilpailukykymme ja sen seurauksena oma hyvinvointimme voidaan säilyttää?

Emme varmasti, sillä henkinen muutoskyvykkyytemme on totaalisesti pysähtynyt. Olemme hyvin selvästi samassa kierteessä, missä Ruotsi on ollut 10–20 viime vuotta. Ruotsihan oli runsas 20 vuotta sitten maailman rikkaimpia valtioita laskettuna bruttokansantuoteeella henkilöä kohti, mutta tänään se on Länsi-Euroopan köyhimpiä maita samalla mittarilla laskettuna.

Perusongelmana on nykyään se, että jos haluamme säilyttää kilpailukykymme, joudumme jollain tavalla puuttumaan niin sanottuihin saavutettuihin etuihin kuten esimerkiksi työaikaan, eläkeaikaan ja työttömyyskorvauksiin. Demokratian ongelmana on, että 90 prosenttia äänestäjistä – ja erityisesti heidän edunvalvontaorganisaationsa – elävät vain tässä päivässä ja tarvittavat muutokset ovat hyvin usein negatiivisia muutoksia saavutettuihin etuihin.

Demokratian ongelmana on myös se, että 90 prosenttia kansanedustajista kokee asemansa niin heikoksi, että kun he joutuvat kuuntelemaan äänestäjien – ja jälleen myös edunvalvojien – mielipiteitä: heillä ei ole uskallusta puuttua saavutettuihin etuihin. Heillä ei ole uskallusta vaikuttaa niihin muutoksiin, joita tulevaisuuden hyvinvointi vaatii.

Lopputulos on hyvin selvä. Oy Suomi Ab:hen on syntynyt niin voimakkaita hyvinvoinnin jarrumekanismejä, että ne estävät kaikki keskustelut välttämättömistä muutoksista. Jarrumekanismit sanovat ei kaikille muutosehdotuksille, estävät kaiken järkevän keskustelun muutostarpeista ja näivettävät yhteiskunnan, kuten Raimo Sailas totesi haastattelussa jokin aika sitten.

Nyt tarvittaisiin todella vahvaa poliittista rohkeutta huomioida tulevaisuuden tarpeet, puuttua saavutettuihin etuihin, asettua edunvalvontaorganisaatioiden yläpuolelle ja estää jarrumekanismien toimintaa.

Valitettavasti vain mitkään merkit eivät viittaa tähän suuntaan. Tyypillinen esimerkki poliittisen rohkeuden puutteesta ovat viimeaikaiset keskustelut tulopoliittisista ratkaisuista. Nyt hallitus kosiskelee työmarkkinaorganisaatioita veroratkaisuilla keskitetyn matalan korotuslinjan puolesta.

Tämä on tietysti oikein, mutta on muistettava, että työmarkkinajärjestöt eivät ole kyenneet tekemään mitään työttömyyden suhteen. Todellinen työttömyyshän on jatkuvasti 400 000 henkilön tasolla.

Voitaneen sanoa, että lähes ainoat asiat, mitä työttömyyden suhteen on kyetty tekemään, ovat pakollisten koulutusten järjestäminen ja varhaiseläkkeelle siirtämiset. Näillä toimenpiteillä virallisia työttömyyslukuja on pystytty vain kaunistelemaan, mutta todelliseen työttömyyteen niillä on ollut marginaalinen merkitys.

Nyt tarvitaan runsaasti uusia, poikkeavia ja radikaaleja ratkaisuja, joihin työmarkkinajärjestöt eivät ole kyenneet. Ratkaisuja, joissa jo vihdoinkin huomioidaan yrittäjyyden merkitys ja yrittäjien tarpeet. Ratkaisuja, joihin tarvitaan vahvaa poliittista rohkeutta.

Kirjoittaja on järvenpääläinen yrittäjä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    2. 2

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    3. 3

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    4. 4

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    5. 5

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    6. 6

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    7. 7

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    8. 8

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    9. 9

      Rahoitusalan sovittelu jatkuu tiistaina – Helle: Vielä paljon neuvoteltavaa

    10. 10

      Orpo: Työvoima­viranomaisille myönnetään lisää resursseja jo alkuvuodesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    2. 2

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    3. 3

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    4. 4

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    5. 5

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    6. 6

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    7. 7

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    8. 8

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    9. 9

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    10. 10

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    8. 8

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää