Suomi tarvitsee vahvistusta ulkomailta

Julkaistu:

Kiina-ilmiön saamasta julkisuudesta huolimatta Suomen tärkeimmät kilpailijamaat ovat nyt ja tulevaisuudessa muut kehittyneet maat. Kehittyneillä mailla on samanlainen kasvustrategia, joka perustuu innovaatioihin ja siihen, että tuotantorakenne keskittyy osaamisintensiivisiin toimintoihin. Kilpailuedun perustana ovat samanlaiset elementit, kuten korkeatasoinen koulutus ja sijoitukset tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Uudet tuotteet ja teknologiat muuttuvat tavanomaisiksi ja siten vanhentuneiksi yhä nopeammin. Tämän tuotesyklin nopeutumisen tuloksena on jatkuva työn kansainvälinen uudelleenjako.

Globalisaation nykyvaihe vahvistaa prosesseja, jotka kiristävät kilpailua yritystoiminnan sijainnista ja työpaikoista. Siinä menestyvät parhaiten maat, jotka kykenevät erikoistumaan inhimillistä pääomaa painottavissa innovaatiotoiminnoissa. Uuden luomisessa muun muassa palkkataso ei ole yrityksen kannalta niin ratkaiseva kuin rutiinituotannossa.

Ennestään vauraille maille epäonnistuminen innovoinnissa ja sen hyödyntämisessä merkitsee pidemmän päälle väistämättä elintason laskua. Länsi-Euroopassa siitä seuraisi myös hyvinvointivaltion rahoituskriisi ja eriarvoisuuden lisääntyminen.

Suomen menestys kilpailussa edellyttää, että maahamme syntyy osaamiskeskittymiä, jotka ovat globaalisti merkittäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyillä aloilla maailmanlaajuisesti paras asiantuntemus on Suomessa, innovaatioiden kehittämiselle on riittävä rahoitus ja uutuuksia pystytään soveltamaan ja kaupallistamaan Suomesta käsin.

Väestöpohjamme ja taloutemme ovat pieniä, kun taas globaalit osaamiskeskittymät edellyttävät suuria inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja. Suomi ei pysykään pelkästään kansallisen rahoituksen ja kotimaisten osaajien turvin jatkuvasti kehityksen kärjessä tarpeeksi laajalla rintamalla, jotta kansakunnan vauraus ja hyvinvointi kasvaisivat.

Pienessä maassa osaamiseen perustuva kasvu edellyttää kykyä houkutella ulkomaisia investointeja ja osaajia. Suomen osaamis- ja innovaatioympäristö on valitettavasti paljon suljetumpi kuin sekä kotimaiset että ulkomaiset käsitykset siitä ovat. Sulkeutuneisuus näkyy siinä, ettei Suomi ole onnistunut saamaan yhtä paljon ulkomaisia investointeja kuin muut samankaltaiset pienet, kehittyneet maat, kuten Ruotsi, Tanska ja Alankomaat.

Tilanne on sama, kun tarkastellaan ulkomaalaisten halukkuutta rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaamme. Suomi sijoittaa vuosittain lähes viisi miljardia euroa, noin 3,5 prosenttia kansantuotteestaan tutkimukseen ja kehitykseen. Se on OECD-maiden toiseksi suurin osuus Ruotsin jälkeen. Kuitenkin vuonna 2003 ulkomaista rahaa koko summasta oli vain 3,1 prosenttia, kun taas vanhoissa EU-maissa ulkomaisen t&k-rahoituksen osuus oli keskimäärin 7,5 prosenttia.

Osaajien houkuttelussa emme ole onnistuneet yhtään paremmin. Suomessa 1,3 prosenttia tutkijoista on ulkomaalaisia EU:n keskiarvon ollessa 4,1 prosenttia. Kun vuonna 2000 noin 5 700 suomalaista tiede- ja teknologia-alan ammattilaista työskenteli muissa EU-maissa, näiltä aloilta oli tullut Suomeen töihin vain 900 ihmistä. Suomen aivotuonnin tappio oli 4 800 henkeä, mikä väestöömme suhteutettuna on paljon. Ero Ruotsiin on huikea, sillä Ruotsin saldo on lähes 9 000 henkeä plussan puolella. Ruotsin tiede- ja teknologia-ala työllisti muun muassa 3 000 suomalaista.

Suomalainen korkeakoululaitoskaan ei ole saavuttanut suurta kansainvälistä suosiota, joskin ulkomaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut melko nopeasti. Ero muihin EU-maihin on silti merkittävä. Esimerkiksi Tanskassa 6,5 prosenttia ja Ruotsissa yli 7 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on ulkomaalaisia, Suomessa vain 2,2 prosenttia.

Yksittäisenä seikkana jokainen yllä luetelluista tiedoista voidaan tulkita niin, että löydetään niille hyvä selitys, joka ei anna aihetta huoleen.

Kokonaisuutena tiedot kuitenkin paljastavat, ettei Suomi ole kansainvälisesti kiinnostava innovatiivisen toiminnan sijaintipaikkana. Päinvastoin, osaajat virtaavat pikemminkin Suomesta pois. Tämä puolestaan heikentää taloutemme pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kasvunäkymiä.

Lähtökohtaisesti asemamme on heikko. Siksi meillä on muita maita kovemmat paineet ryhtyä toimiin, joilla voisimme vahvistaa osaamiseen perustuvan kasvustrategiamme inhimillistä ja taloudellista pohjaa. Maahanmuuttopolitiikkamme tuskin on pääsyy ulkomaisten osaajien vähyyteen. Huippuammattilaisille työn sisältö, sen tarjoamat kehitysmahdollisuudet ja palkitsevuus ovat keskeisiä. Sitä ei voi sivuuttaa, että Suomessa osaajilla on eurooppalaisittain alhainen tulo- ja elintaso.

Kirjoittaja on ekonomisti Akavassa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    5. 5

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    6. 6

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    7. 7

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    8. 8

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    9. 9

      Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa

    10. 10

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    3. 3

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    4. 4

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    5. 5

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    8. 8

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    9. 9

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    10. 10

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää