Terveydenhuolto tarvitsee kokonaisstrategian

Julkaistu:

Vaikka Suomessa niin yksityinen rahoitus kuin yksityinen terveyspalvelujen tuottaminen kuuluvat terveydenhuollon kokonaisuuteen, keskittyy terveyspoliittinen keskustelu lähes yksinomaan julkisen sektorin ongelmiin.

Yksityinen sektori on jätetty eräänlaisen varaventtiilin rooliin. Kokonaisuus jää kuitenkin hahmottumatta. Julkisen terveydenhuollon ongelmia ei voi ratkaista ilman, että samalla päätetään yksityisten palvelujen ja rahoituksen asemasta. Ilman päätöksiä ei synny yhtä kokonaisuutta. Tasapainoinen kehitys vaarantuu.

Terveydenhuolto tulee vaatimaan lisää rahaa sekä absoluuttisesti että suhteessa kansantuotteeseen. Väestö ikääntyy, hoidot ja lääkkeet kallistuvat ja sairaanhoitajien palkat nousevat enemmän kuin yleinen palkkataso.

Terveydenhuolto on työvoimavaltainen toimiala, jossa teollisuuden kaltaiset tuottavuuden kasvut eivät ole mahdollisia. Sen lisäksi, että olemassa olevat organisaatiot on saatava toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, on katseet käännettävä kahteen peruskysymykseen: Miten yksityiset terveydenhuoltopalvelut muodostavat kokonaisuuden julkisen palvelutuotannon kanssa? Ja kuinka paljon olemme valmiit terveydenhuollossa hyväksymään yksityisrahoitusta julkisen rinnalle?

Suurelta osin verovaroin tai veroluonteisten sairasvakuutusmaksuin kustannettu terveydenhuolto on hyvinvointivaltion peruspilareita. Terveydenhuolto tulee kuitenkin vaatimaan jatkuvasti lisää rahaa. Samaan aikaan vannomme veronalennuksien nimeen. Ristiriita on ilmeinen.

Ei tarvitse olla suuri ennustaja sanoessaan, että yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuollossa tulee kasvamaan. Itse asiassa sen osuus on jo tänään varsin merkittävä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla suuri osa potilaista kulkee yksityisen sektorin kautta.

Työterveydenhuolto ja lääkäriasemat ovat sen ydin, mutta myös monia erikoissairaanhoidon tutkimuksia ja -hoitoja tehdään yksityissairaaloissa ja -klinikoilla. Yritysten ja potilaiden itsensä maksama tulovirta on tärkeä lisä terveydenhuollon kokonaisrahoitukseen.

Terveydenhuoltopalvelujen tuottaminen on tänään valtaosin julkisessa omistuksessa. Kuntien perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon kuntayhtymät ovat niiden ytimenä.

Laajeneva rahoituspohja ajaa väistämättä kohti monituottajamallia, joka on osoittanut toimivuutensa monilla julkisen sektorin lohkoilla. Yksityinen palvelutuotanto täydentää julkista niin sosiaali- kuin opetussektorillakin, miksei siis terveydenhuollossakin. Erityisesti kevyiden hoitojen ja tutkimusten kohdalla keskittyminen kohti suppean, mutta kohdistetun tarjonnan yksikköjä on jo meneillään.

Nykyisessä järjestelmässä on monia eettisiä ongelmia. Julkisen sektorin jonot ajavat potilaita yksityisen sektorin piiriin. Mitä pidempi jono, sen houkuttelevampaa on saada välitön hoito ei-julkiselta palveluntarjoajalta.

Hoitotakuu tuo uudet raja-arvot jonojen pituudelle, mutta samalla se uhkaa vakinaistaa yksityisen ja julkisen välisen työnjaon. Eli kun on valmis maksamaan suuren osan hoitotoimenpiteestä itse, saa palvelun heti. Julkisella puolella vastaavaa voi joutua odottamaan kuusi kuukautta. Haluammeko hyväksyä tämän? Jos emme, olemmeko valmiit maksamaan lisää julkisesta terveydenhuollosta?

On myös muita tapoja lisätä yksityisen rahoituksen osuutta. Esimerkiksi käynevät kaavailut liikennevakuutuksen terveydenhuollon kustannusten siirtämisestä kokonaan vakuutusyhtiöiden kontolle; siis autovakuutuksen hintoihin.

Tämä on eräänlaista rahoituspohjan piilosiirtoa, jossa liikennevakuutuksen ottajat pannaan maksamaan terveydenhuoltopalvelujen eräästä osasta kahteen kertaan. Rahoitusapua se varmasti tuo, mutta olemmeko valmiit hyväksymään sen?

Kehityksen suunta on siis näköpiirissä. Terveydenhuolto tarvitsee kokonaisstrategian.

Kirjoittaja on Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    2. 2

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    3. 3

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    4. 4

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    7. 7

      Finnair laajentaa kumppanuuttaan British Airwaysin kanssa

    8. 8

      Nord Stream 2 hakee lupaa rakentaa Suomen vesille 374 kilometriä maakaasuputkea

    9. 9

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    10. 10

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    3. 3

      Kirsti Paakkanen testamenttasi omaisuutensa Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    8. 8

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    9. 9

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää