Eurooppa lomalla

Julkaistu:

Keskimääräinen 15–25-vuotiaiden työaika Ranskassa ja Saksassa on työtunneissa mitattuna noin 50 prosenttia pienempi kuin Yhdysvalloissa. Muut Euroopan maat (esimerkiksi Italia ja Espanja) sijoittuvat ääripäiden väliin.

Vaikka jotkut amerikkalaiset ylvästelevätkin mielellään korkeammalla työmoraalillaan, epäsuhta Yhdysvaltain ja Euroopan välillä ei aina ole ollut näin suuri.

1970-luvun puoliväliin saakka kummallakin puolella Atlanttia tehtiin suunnilleen sama määrä työtunteja. Siitä eteenpäin amerikkalaiset ovat työskennelleet osapuilleen samaan tahtiin, kun taas länsieurooppalaiset alkoivat tehdä töitä vuosi vuodelta vähemmän.

Jos Länsi-Eurooppa kaipaa selitystä siihen, miksi mantereen taloudellinen kasvu laahaa jäljessä Yhdysvalloista, ei sitä tarvitse haeskella kauempaa.

Keskimääräisten työtuntien lukumäärä henkeä kohden riippuu useista tekijöistä: työvoiman osallistumisasteesta, vapaapäivien määrästä ja ”normaalin" (lomattoman) työviikon aikana tehtyjen työtuntien määrästä.

Yhdysvaltain sekä toisaalta Ranskan ja Saksan välinen ero selittyy käytännössä kokonaan kahdella ensiksi mainitulla tekijällä, joista kummankin painoarvo on suunnilleen sama.

Alhaisempi työvoiman osallistumisaste selittää siis puolet erosta ja työssä käyvien pidemmät lomat puolestaan loput.

Loma-ajan suuri merkitys tulee tuskin yllätyksenä kenellekään, joka on kokenut Euroopan kaupunkien tyhjyyden elokuussa, kolmen viikon lomat pyhien välipäivinä huhti- ja toukokuussa Ranskassa ja Italiassa, saksalaisten kaupunkien iltapäiväruuhkat perjantaisin sekä hiihtokeskuksissa helmikuussa talvilomien aikaan vallitsevan tungoksen.

Yhden näkemyksen mukaan amerikkalaisia pidetään (ja he myös mielellään näkevät itsensä) kalvinistisina työnarkomaaneina, kun taas eurooppalaiset ajattelevat mielellään, että he osaavat nauttia elämästä.

Yhdysvalloissa työskentelevänä eurooppalaisena myönnän pitäväni tuntuvasti enemmän lomia kuin amerikkalaiset kollegani. Tässä "kulttuurisessa" selityksessä voi siis piillä totuuden jyvä. Mutta miksi ilmiö alkoi näkyä vasta vuonna 1973?

Toisen selityksen mukaan syynä ovat tuloverot, jotka ovat todellakin nousseet merkittävästi Euroopassa 1970-luvun jälkeen, kun sen sijaan Yhdysvalloissa ne ovat laskeneet 1980-luvun alusta lähtien. Tuloverotus vaikuttaa varmasti työntekohalukkuuteen.

Verot eivät kenties vähennä paljoakaan perheen pääasiallisen (tyypillisesti miespuolisen) elättäjän työtunteja, mutta ne vaikuttavat naisten osallistumiseen työvoimaan.

Sillä miksi tehdä töitä, jos nettopalkka riittää juuri ja juuri lastenhoidon ja kotitalousavun kustantamiseen?

Tutkimukset, jotka koskevat verotuksen muutosten vaikutusta työvoiman tarjontaan, viittaavat siihen, että Yhdysvaltain ja Euroopan (erityisesti Ranskan ja Saksan) väliseen valtavaan kuiluun on vielä jokin muu selitys.

Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä eläkejärjestelmien rakenne on selkeästi yksi keskeinen tekijä. Euroopassa oli ja on yhä edelleen huomattavasti edullisempaa siirtyä eläkkeelle varhaisemmin kuin USA:ssa.

Mikä pitäisi hiukan yli 60-vuotiaan ranskalaisen tai italialaisen tänään töissä, jos hänellä on ollut mahdollisuus jäädä 1990-luvulla eläkkeelle 55-vuotiaana ansaiten 80 prosenttia tai enemmän viimeisestä palkastaan? Naiset siirtyivät eläkkeelle tätäkin nuorempina.

1980- ja 1990-luvuilla monet eurooppalaiset ammattiliitot vastasivat kasvavaan työttömyyteen omaksumalla politiikan, jossa ihmisiä kannustettiin työskentelemään vähemmän, jotta työtä riittäisi kaikille.

Toisin sanoen ihmisten työaikaa vähennettiin (heidän lomiaan lisättiin) työllisyyden kohottamiseksi.

Ongelma on, että työstä saadun korvauksen kokonaismäärä ei laskenut samassa suhteessa. Tämä johti tuntipalkkojen kasvuun.

Alhaisempi tuottavuus ja korkeammat työvoimakustannukset yksikköä kohden vähensivät yritysten halukkuutta palkata työntekijöitä. Euroopan työttömyys jäi pysyvästi korkeammalle tasolle kuin Yhdysvalloissa.

Nykyiset keskustelut Euroopan talouskasvusta ovat tulvillaan peitesanoja, kuten "tietoyhteiskunta", "tekninen kehitys" ja " koulutukseen satsaaminen".

Eurooppalaiset tarvitsevat totisesti jotakin korvaamaan lyhyen työuransa, joka on lisäksi täynnä lomia. Valtaosa tästä keskustelusta on kuitenkin "poliittista korrektiutta”.

Tuntuu paremmalta kertoa eurooppalaisille, että mantereen kasvu laahaa koska emme vielä elä riittävässä tietoyhteiskunnassa, kuin viitata lomien ja talouskasvun yhteyteen.

Eurooppalaiset ovat taipuvaisia asettamaan lomat kasvun edelle. Henkilökohtaisesti pidän suunnattoman mielelläni enemmän lomia.

En kuitenkaan voi enkä aio valittaa, jos tuloni eivät kasva yhä nopeammin ja nopeammin.

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    3. 3

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    4. 4

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    5. 5

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    6. 6

      Kuparin hinta kohosi yli 7 000 dollarin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen

    7. 7

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    8. 8

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    9. 9

      Tässä työpaikassa pitää ehdottaa palkankorotusta ensin kaverille

    10. 10

      Analyytikko: Huawei voi ohittaa Applen jo tänä vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    3. 3

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    4. 4

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    5. 5

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    6. 6

      Tanskan TV2: H&M ja muut tunnetut vaatemerkit polttavat tonneittain uusia vaatteita

    7. 7

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    8. 8

      Tässä työpaikassa pitää ehdottaa palkankorotusta ensin kaverille

    9. 9

      Ophelia-myrsky rantautui Irlantiin – lentoyhtiöt peruvat lentojaan

    10. 10

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    3. 3

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    4. 4

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää