Pikkurahalla kolmannes jättimarkkinoista

Julkaistu:

Fortum epäonnistui norjalaisen Hafslundin enemmistön ostossa, mutta Venäjällä eteneminen sujuu ainakin toistaiseksi hyvin. Fortum ilmoitti eilen nostaneensa omistusosuuttaan Pietarin sähköjättiläisestä Lenenergosta jo 30,7 prosenttiin. Kilpailuviranomaisten siunauksen kauppa vielä vaatii.

Toimitusjohtaja Mikael Lilius on todennut, että enemmistöasemaa venäläisyhtiössä Fortum ei edes halua.

Lenenergo on energian tuotannolla ja myynnillä mitaten roimasti Hafslundia suurempi yhtiö. Hafslund tuottaa vesivoimaloissaan normaalisateisena vuotena alle kolme terawattituntia sähköä. Lenenergon lämpövoimaloissa syntyy sähköä yli nelinkertainen määrä ja lisäksi asiakkaille myytävää lämpöä 26 terawattitunnin verran. Oslo ei pärjää sen paremmin Pietarille asiakasmäärälläkään mitattuna.

Suuria ovat Venäjällä myös riskit, mikä näkyy selvimmin Hafslundin ja Lenenergon hintavertailussa.

Fortum on sijoittanut tähän mennessä Lenenergon osakkeisiin 150 miljoonaa euroa. Summa on suomalaisyhtiön Venäjän-sijoitukseksi suuri, mutta pikkuraha siihen verrattuna, mitä Fortum olisi maksanut Hafslundin enemmistöstä.

Jos Fortum olisi saanut Hafslundin, olisi koko yhtiön hinnaksi velkoineen tullut 2,5 miljardia euroa. Siis viisi kertaa koko Lenenergon arvo, jos arvonmäärityksen perustaa Fortumin osuudestaan maksamaan hintaan. Roimasti suurempi yhtiö on hurjasti halvempi.

Halvalta Lenenergo tuntuu myös, jos sitä vertaa Fortumiin itseensä. Fortum myy sähköä reilut kaksi kertaa niin paljon kuin Lenenergo, lämpöä Lenenergo myy jopa hieman Fortumia enemmän. Iloisesti pörssikurssiaan viime vuodet kohottaneen Fortumin markkina-arvo on melkein yhdeksän miljardia euroa, kahdeksantoista kertaa Lenenergon arvon verran.

Morgan Stanley pudotti toissapäivänä Fortumin suosituksensa alipainota-tasolle, mutta samalla se joutui toteamaan aiemman tavoitehintansa alamittaiseksi. Fortumin hyvä kurssikehitys on yllättänyt monet.

Lilius korostaa, että 150 miljoonaa euroa on kohtuullinen riskisijoitus Fortumin vankkaan taseeseen suhteutettuna. Vaikka poliittinen tai muu myllerrys tekisi koko Lenenergo-sijoituksesta arvottoman, Fortum ei paljon hetkahtaisi. Yhtiö on vuolaalla kassavirrallaan paikannut hyvin nopeasti isompiakin aukkoja taseessaan.

Arvaamattomien poliittisten riskien lisäksi Lenenergoa voivat uhata monet liiketoiminnan riskit. Infrastruktuuri Venäjällä ei ole häävissä kunnossa, ja investointitarpeet voivat kasvaa huikeiksi. Rahaa nielevät niin verkot kuin voimalat.

Fortumin, Hafslundin ja Lenenergon musertava hintavertailu kertoo toisaalta myös siitä, miten huikea mahdollisuus Lenergoon sisältyy. Jos asiat menevät Venäjällä edes kohtuullisesti, voi Fortumin Lenenergo-potin arvo helposti moninkertaistua. Tällöin Fortum pääsee halutessaan eroon Lenenergosta suurella voitolla.

Toinen vaihtoehto on jäädä pysyvästi vähemmistöosakkaana rahastamaan kasvavilla energiamarkkinoilla. Sosialismin kaaduttua energian kulutus Venäjällä romahti, mutta viime vuosina talouden elpyminen on alkanut kasvattaa energian kysyntää.

Venäjän sähkömarkkinat on tarkoitus uudistaa sähkömarkkinatalouteen vähän Pohjolan malliin. Valtiollinen sähköjättiläinen UES on määrä jakaa osiin. UES on alueellisten energojen pääosakas. Sähkön siirron ja energiakaupan pitäisi eriytyä niin, että kilpailulle tulee otolliset olot.

Viime kuun lopussa Venäjän hallitus päätti lykätä uudistusta, mikä ei ole järin suuri yllätys. EU:n energiamarkkinatkin on pitänyt saada auki moneen kertaan, mutta oikeasti vapaa sähkömarkkinatalous toimii vain Pohjolassa, Britanniassa ja jossain määrin Saksassa. Sähkö on poliittisesti herkkä hyödyke kaikkialla, ja mahtavat valtiolliset monopolit pitävät asemastaan kynsin hampain kiinni.

Fortumillakin on kokemusta poliittisista riskeistä lännessä. Idässä vastaaviin riskeihin liittyy rajusti suurempi tuottomahdollisuus.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    7. 7

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    8. 8

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    7. 7

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    8. 8

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää