Oppivan organisaation jäljillä

Julkaistu:

Kell´ tieto on, hän tiedon kätkeköön. . . Ajatus on oppivassa post-modernisessa organisaatiossa kaukana menestyvän yrityksen ihanteista, haasteista ja käytännöistä.

Tiedon salaaminen, jakamisen haluttomuus ja vallankäyttö yksilötiedon kautta on mennyttä aikaa. Näin ainakin menestyvissä nykyisissä ja tulevaisuuden organisaatioissa, joissa yhteistyö ja oppiminen ovat avainsanoja.

Oppivan organisaation käsite liittyy jatkuvan kehityksen ja muutoksen diskurssiin. Muuttuvassa maailmassa organisaatioiden tulee sopeutua jatkuvasti uuteen.

Uudesta, muutoksesta ja jatkuvasta kehityksestä on tullut normatiivinen käytäntö. Uusi ei näin ollen ole enää uutta. Se on normi.

Se on muuttuvaa arkipäiväistä todellisuutta, jota luodaan yhdessä globaalisessa taloudessa. Oppiva organisaatio on vastaus jatkuvan muutoksen vaatimuksiin.

Oppivan organisaation henkilökunta vastaa haasteisiin sopeutumalla ja oppimalla. Oppimisen on oltava jatkuvaa ja dynaamista sekä mieluiten interaktiivista.

Oppiminen on sekä elinehto että mahdollisuus. Haaste ja ratkaisu on nähdä oppiminen osana jokapäiväistä työtä. Oppimiseen ei enää välttämättä tarvita koulun penkkejä tai luokkahuoneen seiniä.

Organisatorinen oppiminen on huomattavasti paljon moninaisempaa ja dynaamisempaa kuin yksilöllinen oppiminen. Oppimisen tarkoitus pysyy samana, mutta oppimisprosessi on täysin erilainen organisaatiotasolla.

Marsick ja Watkins (1999) ymmärtävät oppivan organisaation seuraavasti: kun organisaatio oppii, yksilöt vaikuttavat jollakin tasolla ja jotenkin siihen, miten muut jäsenet organisaatiossa ajattelevat, toimivat ja oppivat.

Heidän mukaansa organisatorinen oppiminen voidaan täsmentää organisaation kapasiteettina tuottaa, jakaa ja käyttää tietoa.

Oppiminen on rajoitettua, ellei ihmisillä ole välineitä ja tapoja toimia keskenään. Oppivassa organisaatiossa on pitkälti kysymys yhteispelistä ja ihmisten välisestä dynamiikasta.

Miksi oppiminen on tärkeää? Siksi, että ilman oppimista ihmiset turhautuvat, väsyvät, tulevat väärinymmärretyiksi, toistavat itseään tai toimivat tehottomasti.

Käsitteet ja puhe ovat oppimisvälineitä ja organisatorisia tapoja toimia ja oppia. Käsitteet – kuten TQM (total quality management), social corporate responsibility, corporate governance, ISO –, strategiat, mallit, konseptit, reseptit ja standardit ovat tuttuja organisatorisessa arjessa.

Niiden implementaatio on yleensä haaste, sillä käsitteet ja puhe saavat syvemmän merkityksen vasta konkreettisessa paikallisissa kontekstissa, kun ihmiset keskustelevat ja toimivat jokapäiväisissä työtilanteissa.

Syvempi organisatorinen oppiminen tapahtuu siis kokemuksen ja käytännön kautta. Yrityspeli voi toimia käsitteiden ja uusien mallien edistäjänä edellyttäen, että peli on ajanmukainen, käytännönläheinen ja dynaaminen ja sopii erilaisiin konteksteihin, todellisuuksiin ja organisaatioihin.

Kurssit voivat olla hyödyllisiä oppimisareenoja uusille käsitteille ja strategioille.

Tämä edellyttää, että kurssin aikana varataan riittävästi aikaa kysymyksiin, pohdiskeluun, interaktiivisiin dynaamisiin keskusteluihin, analyyseihin ja tutustutaan toisten ajatusmalleihin.

Organisatorisen oppimisen tulee aina olla sallivaa ja sidottua käytännön työtoimintoihin ja kontekstiin.

Tiimityössä, joka niinikään on organisatorista arkea monessa yrityksessä, on elintärkeää ymmärtää, miten itse ja miten toinen ajattelee ja oppii. Vain oppiva tiimi on tehokas ja hyödyllinen.

Ajatellaan työtilannetta, jossa tiimin ensimmäinen jäsen olettaa, että toinen ei ymmärrä. Toinen ajattelee, että ensimmäinen jankuttaa. Kolmas yrittää olla sekaantumatta ensimmäisen ja toisen riitaan.

Sama toistuu viikosta toiseen, vuodesta toiseen. . .

Miten he voisivat oppia ymmärtämään toisiaan paremmin ja sitä kautta työskennellä tehokkaammin ja harmonisemmin?

Keskustelujen nauhoitus voi olla yksi tapa. Silloin kuulee mitä ja miten itse puhuu, kuuntelee, kysyy ja perustelee. Silloin kuulee myös, mitä toiset sanovat ja miten vastaavat. Nauhan purun ja analysoinnin tulisi mieluiten tapahtua ulkopuolisen ohjauksella.

Oppivassa organisaatiossa työntekijät ymmärtävät ja vaikuttavat siihen, miten he itse ja miten muut ajattelevat, oppivat ja toimivat. Työntekijät oppivat tuottamaan, jakamaan ja käyttämään tietoa tehokkaasti.

Oppimista tukevat kysymykset ja yhteiset keskustelut sekä arjen käytäntö, kokemus ja toiminta. Tulevaisuuden haaste on nivouttaa muodollinen koulutus työssä oppimiseen.

Kirjoittaja on Åbo Akademin taloustieteiden tutkija.Tekstissä viitataan teokseen Marsick, Victoria J. and Watkins, Karen E.: Informal and Incidental Learning in the workplace. Routledge, London, 1990.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    2. 2

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    3. 3

      4 554 euroa enemmän käteen – näin asuinpaikka vaikuttaa keskituloisen perheen verotukseen

    4. 4

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    5. 5

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    6. 6

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    7. 7

      Sipilä puolusti aktiivimallia ja vertasi yrittäjiä lampaisiin – Toimitusjohtajan tilitys: ”Ei ole työtä, jota joku vain tulee tekemään ja lähtee pois”

    8. 8

      Kreikka etenee kohti lainaohjelman päättymistä – 7 miljardia maksuun

    9. 9

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    10. 10

      Keskuskauppakamarin tuleva toimitusjohtaja: Suomen tulisi olla valmis kasvattamaan EU-jäsenmaksuaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    2. 2

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    3. 3

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    4. 4

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    5. 5

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    6. 6

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    7. 7

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    8. 8

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    9. 9

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    10. 10

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    8. 8

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää