Onko tiukka tasapuolisuus virhe?

Julkaistu:

Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara nostaa keskusteluun yllättävän ajatuksen. EU:n tiukkalinjainen kilpailupolitiikka ei ehkä sittenkään ole tie menestykseen, vaan pikemminkin johtaa koko Euroopan putoamiseen yhä pahemmin kehityksen kelkasta.

Suomessa ajatus on uusi, sillä meillä ollaan vasta totuttelemassa oikeaoppiseen kilpailupolitiikkaan. Useita suomalaisia yrityksiä tutkitaan mahdollisista kilpailurajoitusten rikkomisista.

Saarnivaaran mielestä Aasiassa nopeasti kasvavissa talouksissa yritysten ja viranomaisten yhteistyö toimii tehokkaasti.

Näissä maissa ei mietitä, hyödyttääkö yksityisen yrityksen tutkimusyhteistyö julkisen tutkimuslaitoksen kanssa epäreilusti jotakin yksittäistä yritystä.

Suomessa ja EU:ssa tavoitteena on tällä hetkellä kaikkien viranomaistoimintojen mahdollisimman suuri puolueettomuus ja tasapuolisuus. Yritykset saavat ja joutuvat pärjäämään omillaan.

Eurooppalaisen ajattelun taustalla on turvata markkinoiden häiriötön toiminta ja läpinäkyvyys. Kehittyneissä talouksissa ei nähdä syytä minkään alueen erityiseen tukemiseen.

Saarnivaaran mielestä tämä saattaa olla virhe. Aasiassa kasvun ja kehityksen nälkä on valtava. Voimat ponnistetaan yhteisen tavoitteen hyväksi.

Tavallaan sikäläinen järjestelmä muistuttaa entistä Suomea. Meillä on perinteisesti tiedostettu voimavarojen rajallisuus. Menestys on vaatinut kohdentamista ja keskittymistä. Yhteistyön on ollut oltava saumatonta.

Saarnivaaran ajatus on mielenkiintoinen ja sitä on syytä miettiä tarkoin. EU-jäsenyyden myötä Suomi on siirtynyt kehittyneiden länsieurooppalaisten markkinatalousmaiden joukkoon. Näissä maissa markkinatalouden perinteet ovat pitkät ja talousrakenne hyvin kehittynyt.

Toisaalta ne ovat kiistämättä jähmettyneitä ja hitaan kasvun maita.

Suomen tämän hetken menestystarinat on rakennettu aikoinaan hyvin samanlaisella saumattomalla yhteistyöllä mitä Aasiassa nyt harjoitetaan.

Nyt me korjaamme tällaisen yhteistyön hedelmiä.

On vaikea tietää, kumpi tie vie vahvempaan talouskehitykseen, eurooppalainen mahdollisimman neutraali tapa vai aasialainen määrätietoinen voimien keskittäminen.

Juuri nyt vaikuttaa siltä, että aasialainen tapa on tehokkaampi. Toisaalta kyse voi kuitenkin olla Aasian maiden talouskehityksen vaiheesta. Maat ovat juuri nyt hyvin nopean kehityksen vaiheessa.

Ongelma on tarpeellista tiedostaa. Parasta olisi, jos löytyisi menettelytapa, jossa julkisrahoitteinen toiminta hoidetaan tasapuolisesti ja läpinäkyvästi, mutta samalla tarjotaan kaikille halukkaille yrityksille riittävästi mahdollisuuksia tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyöhön.

Pulmana on voimien kohdentaminen. Paukut eivät riitä kaikille aloille, ja on välttämätöntä luoda painopisteitä, joihin panostetaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    3. 3

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    4. 4

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    5. 5

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    6. 6

      Nordea sulki uusnatsien pankkitilin Ruotsissa

    7. 7

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    8. 8

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      Lintilä uskoo Altian kiinnostavan sijoittajia – ”Pohjanmaalla nousee aika kova kossuosakeliike”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    4. 4

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    5. 5

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    6. 6

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    7. 7

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    10. 10

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää