Svea-filmin kassakriisi

Julkaistu:

Valtio ja filmiteollisuus ovat eri mieltä siitä, miten ruotsalaiset elokuvat pitäisi rahoittaa. Vanha, yhteistyöhön perustuva malli on kaatumassa, mutta uuttakaan ei ole.
Jälleen yksi päivä Sara Kadeforsin kirjaan perustuvan Sandor slash Ida -elokuvan kuvauksissa on edennyt puoleen.– Poikki!

Ohjaaja Henrik Georgsson lähettää tiimin tauolle. Näyttelijät häipyvät kuka mihinkin, jotkut pukukoppeihinsa, toiset tupakalle Trollhättanin sateenharmaaseen kevätsäähän.

Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei kuvaustahti olisi kova. Jokainen hetki maksaa, ja rahaa ei ruotsalaisessa filmiteollisuudessa ole tuhlattavana - varsinkaan näinä päivinä, kun alan rahoitusta säätelevä valtion ja teollisuuden välinen filmisopimus on katkolla.

– Tällä hetkellä rahoitusta elokuville on erittäin vaikeaa saada, koska filmisopimuksesta neuvotellaan. Tulevaisuus on epävarma, ja monet projektit ovat kriisissä, kertoo elokuvan tuottaja Karl Fredrik Ulfung.

Muutamaa päivää myöhemmin valtio ja filmiteollisuus päätyvät ratkaisuun, jossa filmisopimusta pidennetään vuodella. Näin vältetään akuutti uhka jo meneillään oleville filmituotannoille, joiden rahoitus riippuu sopimuksesta.

Ratkaisu on kuitenkin vain väliaikainen. Ruotsin vanha malli elokuvien rahoittamiselle, niin sanottu filmisopimus, on kriisissä. Sopimuksen osapuolet - valtio, elokuvateatterien omistajat, elokuvien jakelijat, tuotantoyhtiöt sekä tv-kanavat SVT ja TV4 - ovat yhä haluttomampia maksamaan osuutensa.

Vuonna 1963 syntyneessä filmisopimuksessa valtio vapautti filmiteollisuuden verosta sitä vastaan, että se maksaa Ruotsin Elokuvainstituutille 10 prosenttia kaikista lipputuloista. Tarkoituksena on näin hankkia rahaa ruotsalaisten laatufilmien tekemiseen.

Malli ajautui kuitenkin vakavaan kriisiin keväällä, kun osapuolet eivät päässeet yksimielisyyteen sen ehdoista. Syntipukeiksi leimattiin amerikkalaiset jakeluyhtiöt, jotka kieltäytyivät kuukausia allekirjoittamasta sopimusta. Ne suuttuivat siitä, etteivät ruotsalaiset teatteriomistajat SF ja Sandrew-Metronome halunneet maksaa 10 prosenttia lippuvarausten internet-maksuista Elokuvainstituutille.

Neljän vuoden välein uusittavan sopimuksen solmiminen on käynyt vaikeammaksi kerta kerralta, sillä vanha solidaarisuus vaihtunut mustasukkaisuuteen kilpailijoiden välillä.

– Eräs ongelma on, että yli puolet elokuvista katsotaan tänä päivänä videolla tai dvd:llä. Elokuvateatterit haluavat, että myös nämä yritykset ovat mukana maksamassa. Amerikkalaiset jakelijat eivät taas enää halua maksaa. Jäljellä ovat vain valtion rahat, ja silloin kaikki puolittuu, sanoo Göteborgin elokuvafestivaalien puheenjohtaja ja Film i Väst-elokuvakeskuksen kehityspäällikkö Bengt Toll.

– Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että nykyinen sopimus tulee häviämään. Mutta mitä tulee sen jälkeen; sitä ei tiedä kukaan, hän huokaa.

Yhä useammat, muun muassa Elokuvainstituutin toimitusjohtaja Åse Kleveland, vaativat täysin valtiollista elokuvapolitiikkaa. Siinä valtio hoitaisi yksin filmituen, ja rahat hankittaisiin veroilla. Veroa maksettaisiin joka kerta, kun elokuva näytetään teatterissa tai televisiossa, ja kun se vuokrataan videolla tai dvd:llä.

Tässä mallissa valtion olisi kuitenkin nostettava filmitukeaan nykyisestä 225 miljoonasta kruunusta, ja siihen kulttuuriministeri Marita Ulvskog ei ole valmis.

– Nyt jatkamme työtä kestävän ja pitkäaikaisen filmisopimuksen aikaansaamiseksi vuodesta 2006 lähtien, sanoo Ulvskog, joka uskoo yhä vanhaan malliin.

Filmiteollisuuden mielestä Ulvskog on saita; saahan Kuninkaallinen oopperakin yksinään 308 miljoonaa kruunua valtiolta joka vuosi.

Takaisin Trollhättaniin. Täällä läntisen Göötanmaan alueella elokuvateollisuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut räjähdysmäisesti, pääasiassa Trollywoodina tunnetun Film i Västin ansiosta.

Film i Västin omistavat alueen kunnat, ja keskus vetää elokuvatuotantoja lupaamalla rahoittaa niistä 15 prosenttia, mikäli tuotanto tapahtuu Trollywoodissa. Näin alueelle on saatu luotua noin 1500 työpaikkaa tuotantoyhtiöiden, tekniikkayritysten ja freelancereiden muodossa.

Trollywoodin studiot ovat täyteen varattuja kuukausiksi eteenpäin, mutta filmisopimuksen tuoman rahoitustuen puuttuessa ne ammottaisivat tyhjyyttään. Edes Ruotsin tämän hetken tähtiohjaajat - Josef Fares, Lukas Moodysson, Mikael Håfström - eivät voi tehdä elokuviaan ilman Elokuvainstituutin tukea, ja vain noin joka seitsemäs ruotsalainen filmi maksaa itsensä takaisin. Siksi pysyvän rahoitusratkaisun löytäminen on niin tärkeää.

Rahoitusriidat eivät kuitenkaan ole onnistuneet tappamaan elokuvantekijöiden luovuutta ja innokkuutta. Kriisin keskellä maahan on syntynyt neljä uutta tuotantoyhtiötä, jotka kaikki turvautuvat nuoriin ohjaajiin ja käsikirjoittajiin. Taktiikkana on tehdä elokuvia nopeasti ja pienellä budjetilla, samalla kun taiteellinen kunnianhimo pidetään korkealla.

Ehkä ruotsalaisella elokuvalla on sittenkin onnellinen loppu.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Varainhoitoyhtiö: Edessä on vielä useita talouskasvun vuosia

    5. 5

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    6. 6

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    7. 7

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    8. 8

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    9. 9

      Sunnuntaisovittelu ei tuonut ratkaisua rahoitusalan viikonloppukiistaan

    10. 10

      Yle: Helsingin telakka saamassa uuden omistajan Kroatiasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    3. 3

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    4. 4

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    5. 5

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    6. 6

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    7. 7

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    8. 8

      Professori patistaa ihmisiä muuttamaan työn perässä – lukijat kommentoivat: ”Jos on kouluttautunut kirkonkattomaalariksi...”

    9. 9

      Yle: Helsingin telakka saamassa uuden omistajan Kroatiasta

    10. 10

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    4. 4

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    5. 5

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    6. 6

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    7. 7

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    8. 8

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    9. 9

      93 neliön vuokra-asunnossa asunut pariskunta väitti yhtäkkiä asunnon olevan 38,5 neliötä pienempi

    10. 10

      Wärtsilä ei toimita Krimille laivamoottoreita – päätös ihmetyttää Venäjällä: ”Miten voi kieltäytyä rahasta?”

    11. Näytä lisää