Ylikunnallinen yhteistyö edellyttääomistajaohjauksen vahvistamista

Julkaistu:

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Helsinki perustivat toukokuussa Pääkaupunkiseudun Neuvottelukunnan. Se oli kaupunkien vastaus seutuyhteistyökeskusteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitoutumista toimialakohtaisen yhteistyön kehittämiseen.

Palvelutuotannosta puhuttaessa se tarkoittaa joko verkostomaista toimintatapaa tai yhteisten palvelutuotanto-organisaatioiden rakentamista. Kaksi suurinta nykyisin toimivaa kaupunkien yhteistä palvelujentuottajayhteisöä ovat HUS ja YTV. Edellisessä on mukana laaja joukko uusmaalaisia kuntia. Jälkimmäinen on neljän pääkaupunkiseudun kaupungin yhteiselin.

Avainkysymykseksi toimialakohtaisen yhteistyön edetessä nousee se, miten ylikunnallisiin palveluntuottajiin saadaan riittävä omistajaohjaus. HUS on hyvä varoittava esimerkki. YTV:n toiminta sen sijaan on omistajaohjauksen kannalta paljon ongelmattomampaa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään osallistuu 32 jäsenkuntaa. Se vastaa näiden kuntien erikoissairaanhoidon palveluista. HUS tuottaa ja kunnat maksavat. Vaikka kunnat ovat HUSin omistajia, niiden ohjausvoima on jäänyt käytännössä heikoksi. HUS on alkanut elää omaa elämäänsä.

Se näkyy esimerkiksi viime vuosien erittäin voimakkaana erikoissairaanhoidon yksikköhintojen nousuna ja siinä, että HUSin valtuuston hyväksymät budjetit ovat kroonisesti ylittyneet.

Selkeä perussyy HUSin ongelmiin on se, että mikään omistajaohjauksen elementti ei toimi. Tilaaja-tuottaja-malli ei todellisuudessa ole käytössä. Vaikka kunnat tekevätkin vuosittaiset palvelutilaukset HUSiin, ne eivät ohjaa riittävästi käytännön toimintaa. Budjettien sitovuusjärjestys on kääntynyt päälaelleen.

Kun omistajan, eli kunnan, talousarvion tulisi sitoa HUSia, niin nyt HUSin budjetti sitoo kuntaa. Demokratian kannalta tämä on arveluttavaa. Lisäksi kunnan edustus on ylikunnallisissa elimissä vain välillistä. Kunnat valitsevat päätöksentekoelimiin omat edustajansa, jotka valinnan jälkeen edustavat vain itseään.

Talousarvio on kunnallisen ohjauksen kulmakivi. Se on lähtökohtaisesti sitova. HUSissa budjettia käsitellään enemmänkin ennusteena. Ylitykset seuraavat toisiaan ilman riittäviä korjaustoimia. Ensi vuonna voimaanastuvan hoitotakuun epäonnistunut vastuunmäärittely lisää entisestään tätä ongelmaa. Kunnissa hallintokuntien on noudatettava valtuuston päätöksiä.

Vaikka jatkuvasti lisääntyvät lakisääteiset tehtävät vaikeuttavat täsmällisten talousarvioiden tekemistä, ovat kunnan omassa toiminnassa kaikki ylitysten aiheuttajat kuitenkin suorassa alistussuhteessa päätöksentekijöihin. Virkamiehen on budjettia noudatettava. Näin ei kuitenkaan näytä olevan HUSissa.

Ennen kuin pääkaupunkiseudun kaupungit lähtevät tosissaan miettimään uusia palvelutuotannon ylikunnallisia toimintatapoja, on edellä kuvatut ongelmat kyettävä ratkaisemaan. Uutta HUSia emme tarvitse.

Omat lääkkeeni ovat itse asiassa varsin yksinkertaiset. Ensiksi, kunnan ja palveluntuottajan suhde on perustuttava aitoon tilaaja-tuottaja-malliin. Tilaukset on siis tehtävä sitoviksi.

Toiseksi, kuntayhtymän talousarviosta päättäminen tulee muuttaa sellaiseksi, että kuntien nimeämät edustajat toimivat suoraan omien päätöksentekoelimiensä ohjeiden velvoittamana.

Kolmanneksi, omistajaohjaus toimii paremmin pienemmällä joukolla kuin suurella. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin YTV:n omistajaohjaus toimii paremmin kuin 32 kunnan HUSin. Ja neljänneksi, kuntayhtymän hallituksen tulee edellyttää johtavilta virkamiehiltä budjetin noudattamista.

Poikkeamia ei saa pureskelematta hyväksyä ja korjaaviin toimiin on ryhdyttävä. Muuten kyseessä on virkavirhe ja seuraukset sen mukaiset.

Kirjoittaja on Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    5. 5

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    6. 6

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    7. 7

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    8. 8

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    9. 9

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    10. 10

      Valiokunta linjasi: Turvemailta korjattu puu kestävää bioenergiaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    4. 4

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    5. 5

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    8. 8

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    5. 5

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää