Sitran ratkaisussa on kyse bioalan tulevaisuudesta

Julkaistu:

Turku Science Parkissa on kevään aikana vieraillut maamme teollisuuspolitiikan keskeisiä toimijoita: Sitran tuleva yliasiamies Esko Aho, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara sekä VTT:n pääjohtaja Erkki M Leppävuori. Olemme saaneet keskustella heidän sekä loppuvuodesta vierailleen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen kanssa Suomen teollisuuspolitiikan ja kilpailukyvyn ydinkysymyksistä. Bio- ja ICT-alojemme osaamisen esittelyn lisäksi jokaisella vierailulla bioteknologian asema ja rahoitus ovat nousseet tärkeimmäksi aiheeksi.

Sitran aikomus myydä puolet omistamiensa biotekniikkayhtiöiden osakesalkusta ulkomaille poikkeaa alan muiden toimijoiden kehittämisnäkemyksistä. Toteutuessaan ratkaisu merkitsisi koko kotimaisen bioalan myyntiä sekä odotettavista tuotoista luopumista. Erityisen oudolta tuntuu kansallisen edun unohtaminen alalla, johon on maassamme määrätietoisesti panostettu vuosien ajan ja josta perustellusti odotetaan uutta korkean teknologian vahvuusaluetta.

Sitra on merkittävä omistaja noin kolmasosassa suomalaisista biotekniikan yrityksistä. Suuri osa näistä yrityksistä on jo pitkällä omassa tuotekehityksessään. Tämä yritysjoukko muodostaa suomalaisen bioteknologian ytimen, jonka ympärille on syntynyt myös laaja bioteknologian palveluja tarjoava yrityskenttä.

Julkisuudessa on esiintynyt tieto Sitran aikeesta myydä merkittävä osa biotekniikan omistuksestaan ulkomaisille sijoittajille. Kyse ei ole silkasta strategialinjauksesta, ei myöskään arvopaperien, sijoitusten tai pelkän omistuksen myynnistä. Kyse on koko biotoimialan ytimen myynnistä, mihin Suomella ei ole varaa, eikä perusteita.

Bioteknologiaan liittyy useita ristiriitaisiakin käsityksiä, mutta yhdestä asiasta kaikki ovat samaa mieltä. Bioteknologia on voimakkaan kasvukäyrän alkuvaiheessa ja sen kasvupotentiaali laajoine sovellusalueineen terveydenhuollon, ympäristöteknologian, maatalouden, energiantuotannon ja teollisuuden prosessien alueilla on valtava. Bioteknologian parhaat päivät ovat edessä, eivät takana, ja Suomella on vahva asema tällä uuden teknologian alueella.

Suomalainen bioteknologia on voimakkaasti keskittynyt terveydenhuollon sovelluksiin. Tästä seuraavat viranomaisvaatimusten mukanaan tuomat pitkät tuotekehitysajat, jotka alan sijoitustoiminnassa on aina otettava huomioon. Joudumme vielä muutaman vuoden odottamaan kaupallisia menestyksiä, joita bioteknologia taatusti meille tarjoaa. Aikaavievimmän sovellusalueen, lääkekehityksen, yrityksetkin ovat edenneet odotetusti, ja esimerkiksi Turussa on jo edetty kansainvälisiin sopimuksiin asti.

Ulkomainen omistus merkitsee Suomelle varmaa häviökorttia. Bioteknologian kehittämiseksi Suomessa on tehty määrätietoista työtä, ja myös julkinen sektori on panostanut siihen kiitettävästi. Tekesin ja Suomen Akatemian kokonaispanostus 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa on noin 400 miljoonaa euroa. Sitran kokonaispanostus bioalan yrityksiin on vastaavasti noin 100 miljoonaa euroa.

Pelkkä ajatus edellä mainitun panostuksen – vuosia rakennetun tulevaisuuden toimialan keskeisten yritysten ja korkeatasoisen osaamisen – myynnistä ulkomaille on absurdi. Bioala poistuisi Suomesta Sitran, eduskunnan alaisen toimijan, omin linjauksin. Ulkomainen omistaja poimisi parhaat patentit, projektit ja yritykset, veisi niitä eteenpäin ja unohtaisi muut. Bioalan eteen Suomessa tehty työ ja panostus valuisivat ulkomaisiin käsiin.

Sitra on tehnyt omistuksistaan alaskirjauksia ja arvonalennuksia noin 50 miljoonan euron edestä. Ulkomainen sijoittajaryhmä olisi kuitenkin valmis maksamaan omistuksesta yli kaksinkertaisen hinnan verrattuna Sitran omistuksen kirjanpitoarvoon. Sitran olisikin syytä pikaisesti suorittaa omistuksensa arvon uudelleenarviointi. Omistuksen arvon määritys ei voi olla pelkkää lottoa tai sököä.

Orionin pääjohtaja Jukka Viinanen on julkisuudessa todennut, ettei Sitran tekemien bioalan sijoitusten kokoluokan pitäisi antaa aihetta hermoiluun. Orion käyttää kuluvana vuonna tutkimus- ja kehitystyöhön 70 miljoonaa euroa. Suomen suurimman lääkekehittäjän Orionin näkemykset ja linjaukset tulisi ehdottomasti ottaa huomioon tulevista toimenpiteistä päätettäessä.

Rakennejärjestelyissä on varmistettava kansallinen etu. Euroopan bioala on murrosvaiheessa, ja yritysjärjestelyjä tarvitaan myös Suomessa. Nämä järjestelyt on tehtävä niin, että suomalaisten kansallinen etu otetaan huomioon. Ulkomaisen sijoittajan toimintaa ohjaavana tekijänä ei varmasti ole kansallisen asemamme vahvistaminen bioteknologiassa.

Samaan aikaan kun hallitus on huolissaan perinteisen teollisuuden työpaikkojen siirtymisestä ulkomaille ja korostaa tulevan hyvinvointimme rakentuvan korkeaan osaamiseen perustuvaan liiketoimintaan, Sitra valmistelee yhden lupaavimman toimialan myyntiä ulkomaille. Lienee lisäksi kohtuullista olettaa, että julkinen toimija ottaa ratkaisuissaan huomioon kokonaisuuden, ei pelkästään omaa tilannetta. Pelkkä asialla spekulointi on jo vaikeuttanut rahoitusneuvotteluja, joita bioalan yrityksissä parhaillaan käydään.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    2. 2

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    3. 3

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    4. 4

      Joululahjat Kiinasta? Posti: Kohta on kiire – mm. Black Friday, Cyber Monday ja 1212 ruuhkauttavat

    5. 5

      Etera: Työntekijöiden määrä Pohjois-Suomessa kasvanut 9,2 prosenttia

    6. 6

      Britannia ehkä valmis korottamaan Brexit-tarjoustaan

    7. 7

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    8. 8

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    9. 9

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    10. 10

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    3. 3

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    4. 4

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    7. 7

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    8. 8

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    9. 9

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    10. 10

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    8. 8

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää