Imua konserttiin

Julkaistu:

Sinfoniaorkesterit yrittävät keksiä uusia tapoja houkuttaa väkeä saleihin
Nopea vilkaisu ympäri konserttisalia vahvistaa sen, mikä jo muutenkin tiedetään. Sinfoniaorkesterin konserttiin on tänäkin iltana saapunut huomattavasti enemmän iäkkäitä kuin nuoria musiikin ystäviä. Konsertissa kävijä on useammin nainen kuin mies ja – tämän illan lippujen ihan siedettävästä hinnasta huolimatta – useimmat konserttivieraat vaikuttavat vähintään kohtuullisesti toimeentulevilta kuin vähävaraisilta.

Lavalla istuvat soittajat tietävät tämän yhtä hyvin kuin yleisökin, ja yhä useamman orkesterin toimistossa markkinoinnista ja sen uusista keinoista puhutaan yhä luontevammin. Perinteisesti sinfoniaorkesterit ovat lähinnä ”tiedottaneet” toiminnastaan, mutta vähitellen tiedottamisen rinnalle on tullut yhä aktiivisempi myynti.

– Meillä on varsin hyvä tilanne, sanoo Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Elina Siltanen.

– Salien täyttöaste on lähes kahdeksankymmentä prosenttia. Orkesterin maine, tehtävä ja olemassaolo tiedetään, joten meidän ei tarvitse varsinaisesti mainostaa itseämme. Sekin päivä voi kuitenkin tulla, että pelkkä tiedotus ei riitä, Siltanen sanoo.

Siltasen mukaan myynnin kehittämistoimiin on hyvä ryhtyä jo silloin, kun akuuttia hätää ei ole. Orkesteri hakee parhaillaan uutta markkinointihenkilöä erityisesti yritysmyyntiin.

Kysyntää on.

Kaikilla tilanne ei ole yhtä hyvä. USA:ssa useat suuret sinfoniaorkesterit ovat menettäneet yleisöjään tuntuvastikin, ja jotkut ovat joutuneet pahoihin talousvaikeuksiin. Orkesterit ovat kuitenkin käyneet vastaiskuun ja pyrkivät löytämään uusia tapoja saada väki tulemaan saleihinsa.

Yhdysvaltalaisen Knight Foundation -tutkimussäätiön taannoin tekemän laajan yleisötutkimuksen mukaan orkestereilla on toivoa, sillä peräti noin joka neljäs aikuinen Yhdysvalloissa tuntee vähintäänkin lievää kiinnostusta tulla kuuntelemaan klassista konserttimusiikkia. Kun aktiivisia konserteissakävijöitä on vain neljä prosenttia aikuisista, tutkimussäätiön mukaan luku olisi mahdollista kaksinkertaistaa.

Mutta miten? Amerikkalaistutkijat Leslie Whitaker ja Susan Philliber arvelevat, että ainakaan kansanjoukkojen syyllistäminen konsertti-instituution mahdollisesta hiipumisesta ei ole oikea keino. He vertaavat tilannetta Coca-Colan markkinointiin:

– Coca-Cola-yhtiö haluaa ihmisen juovan niin paljon kokista kuin mahdollista. Jos ihminen ei juo, sanooko Coca-Cola ihmiselle, että tältä puuttuu motivaatiota ja itsekunnioitusta, että tämä on liian sivistymätön tai suorastaan tyhmä. Ei sano, vaan tarjoaa juoman toisella tavalla, tutkijat kirjoittavat.

Klassisen musiikin ”tarjoileminen toisella tavalla” on Knight Foundationin tutkijoiden mukaan muun muassa sitä, että orkesterit laskeutuvat lavoiltaan puistoihin ja tilaisuuksiin, joissa yleisö on jo valmiina, ja valitsevat ohjelmistoonsa kenties hieman tavallista helpommin lähestyttävää musiikkia.

– Me suostumme tähän typerään puistotouhuun huonossa akustiikassa, koska toivomme, että saisimme myytyä enemmän kausikortteja oikeisiin konsertteihimme. Sitten pääsemme takaisin saliimme ja eroon näistä hyttysistä ja noista ihmisistä, jotka kehtaavat syödä samalla kun me soitamme, Whitaker ja Philliber kuvailivat artikkelissaan joidenkin orkesterien kärsimyksiä.

Yleisesti ottaen ei-perinteisten konserttien järjestäminen tuotti hyviä tuloksia myös pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi Oregonin sinfoniaorkesterin kausikorttimyynti lähti tuntuvaan nousuun sen jälkeen, kun orkesteri oli järjestänyt teemakonserttisarjan, jossa musiikkiin yhdistettiin draamaa, kuvataiteita, tanssia tai muita taiteen lajeja.

Yllättävän hyviä tuloksia toi myös orkesterien vieminen museoihin. Kun Brooklynin sinfoniaorkesteri esiintyi Brooklynin taidemuseossa, noin puolet yleisöstä kertoi kuulleensa orkesteria nyt ensimmäisen kerran. Tutkijat muistuttavat, että museoissa kävijät ovat kulttuurista jo valmiiksi kiinnostuneita ihmisistä, joihin orkestereiden kannattaisi yrittää rakentaa yhteyksiä.

Aktiivisimpia markkinoijia Suomessa on Sinfonia Lahti, jonka kausikorttilaisten määrä on vuodesta 2000 alkaen kolminkertaistunut eli noussut kolmestasadasta yli yhdeksäänsataan. Ilmiölle on aktiivisen markkinoinnin lisäksi vieläkin parempi selitys, vuonna 2000 valmistunut Sibeliustalo, joka on saanut myös yritykset innostumaan orkesterin hyödyntämisestä asiakas- ja muissa tilaisuuksissaan.

Sinfonia Lahden konserttipaletissa on monenlaista tuotetta sinfonia- ja kamarimusiikkikonserteista viihdekonsertteihin, lounaalla ryyditettyihin päiväkonsertteihin ja kevyemmän ohjelmiston niin sanottuihin suosikkikonsertteihin asti. Markkinointiassistentti Taina Räty kertoo, että uusia markkinoinnin tapoja, muotoja ja kanavia tutkitaan koko ajan.

– Tulokset ovat olleet hyvät, täyttöaste on lähes yhdeksänkymmentä prosenttia. Tämä on yhteistyötä. Me arvostamme muusikoita ja muusikot meitä, Räty sanoo.

Vaikka orkesterit, Sinfonia Lahti muiden muassa, pyrkivät kouluttamaan itselleen tulevaisuuden yleisöä muun muassa lastentapahtumien kautta, amerikkalaistutkimuksen mukaan koulutukseen ei pidä luottaa liikaa.

Viime kädessä musiikin on myytävä itse itsensä, oltava niin palkitseva kokemus, että ihmiset haluavat sitä.

”Koulutuksen” tai “käännyttämisen” periaatteellista mahdottomuutta voi havainnollistaa vertauksella toiseen musiikinlajiin: Kuinka monesta tulee kantrin ystävä siten, että hänet puoliväkisin viedään punaniskojen baariin, jossa hänelle luennoidaan kantrin ihanuudesta ja soitetaan musiikkinäytteitä tunnista toiseen?

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    5. 5

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    6. 6

      Valiokunta linjasi: Turvemailta korjattu puu kestävää bioenergiaksi

    7. 7

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    8. 8

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    9. 9

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    10. 10

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    4. 4

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    7. 7

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    8. 8

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää