Kruunu näyttää löytäneen eurotasonsa

Julkaistu:

Ruotsin kruunu tuntuu löytäneen sopivan tason suhteessa euroon. Euron kruunumääräinen arvo on säilynyt parin prosentin tarkkuudella samana jo pari vuotta, eikä suuria muutoksia tilanteeseen näytä olevan odotettavissa. Ruotsin viime syksyn kansanäänestyksen kohtalaisen selvä Nej yhteisvaluutan käyttöönotolle siirsi sitä koskevat odotukset kauas tulevaisuuteen, ja valuuttakurssi vakiintui äänestyksen jälkeen suhteellisen nopeasti. Euro on pysynyt suuriman osan viimeisestä kahdesta vuodesta tasan yhdeksän ja 9,3 kruunun välillä, ja viimeisten kuuden kuukauden vaihteluväli on ollut 9,1–9,3 kruunua. Kansanäänestyksen jälkeen Euro sukelsi hetkeksi, mutta palasi yli 9 kruunuun jo joulukuussa.

Dollarin kruunuarvo on vaihdellut selvästi euroa voimakkaammin, ja dollari on laskenut kolmessa vuodessa 11 kruunun tuntumasta 7,5 kruunun tienoille. Viimeksi kuluneen vuoden aikana dollari on kalleimmillaan maksanut 8,5 ja halvimmillaan noin 7,1 kruunua. Sen voimakkain nousu tapahtui syyskuun kansanäänestyksen alla, jolloin dollari kipusi 7,6 kruunusta 8,6 kruunuun sijoittajien vetäessä pääomiaan turvaan kansanäänestyksen aiheuttamalta epävarmuudelta. Dollarin kruunuarvo on kuitenkin vaihdellut kansanäänestyksen jälkeenkin selvästi enemmän kuin euron, mikä kertoo kruunun hakeutuvan punnan tavoin vähitellen yhteisvaluutan vanaveteen ilman muodollista kytköstäkin. Vaikka Yhdysvallat onkin perinteisesti ollut Ruotsin tärkein kauppakumppani, kruunun arvokehitys kertoo euron merkityksen kasvavan Euroopan integraation edetessä.

Euron kruunukurssin suhteellinen vakaus dollarin arvoon verrattuna osoittaa markkinoiden pitävän noin 9,15 kruunua eurolta kohtalaisen hyvänä suhteena näille valuutoille. Suhdetta on osaltaan vakiinnuttanut myös se, että kruunua suhteessa euroon ravistelleet erityistekijät ovat olleet vähissä kansanäänestyksen jälkeen.

Kun kaikki pienemmät valuutat ja markkinat kärsivät epävarmuuden äkillisestä voimistumisesta vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen nousi euron aro lähelle kymmentä kruunua, ja Ruotsin valtiopäivävaaleja edeltävä epävarmuus nosti euron 9,5 kruunun tuntumaan vuoden 2002 kesän lopulla. Kansanäänestyksen alla kruunu käyttäytyi selvästi rauhallisemmin, ja euro nousi lähelle 9,3 kruunua ennen kuin painui äänestyksen jälkeen alimmilleen vuosikausiin, 8,86 kruunuun. Äänestyksen aiheuttama häiriö painui talven mittaan unohduksiin ja euro palasi talven aikana 9,15–9,20 kruunun välille, jossa se tuntuu odottelevan kesää ja ruotsalaisten lomamatkailukautta suhteellisen rauhallisena.

Kruunun ja euron suhteen vakiintumisesta kertoo myös obligaatiomarkkinoiden tilanne. Euromaa Suomen ja Ruotsin viitelainojen tuotot osoittavat, että Ruotsin uskotaan pitäytyvän kruunussa ainakin seitsemän vuotta, ja se maksaa lainoistaan siksi Suomea korkeampaa korkoa. Ero on kuitenkin kaventunut vuoden aikana selvästi. Kolmen vuoden lainojen tuottoero oli eilen 0,39 prosenttiyksikköä eli alle puolet siitä, mitä se oli vuosi sitten. Seitsemän vuoden lainojen tuottoero oli 0,42 prosenttiyksikköä, kun vuosi sitten samojen, silloin kahdeksanvuotisten, lainojen tuottoero oli 0,6 prosenttia.

Vuosi sitten tuottoero oli suurimmillaan kolmen vuoden lainoissa, 0,8 prosenttiyksikköä, mutta supistui lainojen pidentyessä ja kymmenvuotinen lainojen tuottoero oli enää 0,46 prosenttiyksikköä. Nyt alle kahdeksanvuotisten lainojen tuottoerot ovat normaalimpia sikäli, että pidempien lainojen tuottoero on suuremman riskin vuoksi lyhyitä korkeampi. Yhdeksänvuotisten lainojen tuottoero oli eilen kuitenkin 0,29 ja kymmenvuotisten 0,24 prosenttiyksikköä, mikä kertoo että korkomarkkinat arvioivat kruunulainojen valuuttakurssiriskin suhteessa eurolainoihin supistuvan merkittävästi vuoden 2012 tienoilla.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    2. 2

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    3. 3

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    4. 4

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    5. 5

      Siili Solutionsin toimitusjohtaja vaihtuu – Kuula lähtee toisen työnantajan palvelukseen

    6. 6

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    7. 7

      Suomen aseyritykset odottavat miljardien eurojen ratkaisuja

    8. 8

      Joka kolmas arvioi hallituksen onnistuneen – arvosanat niukassa nousussa

    9. 9

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    10. 10

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    6. 6

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    7. 7

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    8. 8

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää